Joensuun Maila järjesti kesällä sekä pesiskoulua että pesisliikkaria, ja onnistui molemmissa upeasti. Haastattelimme Joensuun Mailan pesiskoulurehtoria Nora Pulkkista, joka kertoo alla heidän pesiskoulustaan sekä -liikkaristaan.
Miten järjestitte pesiskoulua ja -liikkaria tänä kesänä?
Pesiskoulua järjestettiin viiden viikon ajan kahteen jaksoon jaettuna. Ensimmäiset kolme viikkoa pesiskoulussa oli treenijaksoa, jonka aikana harjoiteltiin pesiksessä tarvittavia taitoja unohtamatta perusliikuntataitoja. Pelasimme myös paljon erilaisia pallopelejä. Harjoittelussa teemana oli lajinomaisuus ja toiminnallisuus. Lisäksi pyrimme saamaan lapsille paljon onnistumisen elämyksiä lajin parissa ja tähän pääsimmekin hyvin harjoitteiden/harjoitusten hyvällä suunnittelulla.
Tämän kolmen viikon jälkeen starttasi sitten kahden viikon pelijakso, jonka aikana keskityimme vain pelaamiseen sekä pesiksen taktiikan opetteluun. Jokaisella pelikerralla oli jokin teema, jota harjoiteltiin. Teemoina olivat mm. merkki ja eteneminen. Pelikoulun aikana saimme hienoa kehitystä pelaamisessa aikaiseksi.
Pesisliikkari kesti koko kesän ajan kerran viikossa. Pesisliikkarin teemana oli leikkien kautta tutustuminen pesikseen, myös liikkarissa pyrimme toiminnallisuuteen ja siihen että liikkarissa olisi paljon tekemistä kaikille lapsille.
Vaikuttiko korona pesiskoulun tai -liikkarin järjestämiseen?
Molemmissa korona huomioitiin käsien desinfioinnilla, ja desinfioimme myös varusteet aina käytön jälkeen. Itse toiminnassa pyrimme välttämään pelejä ja leikkejä, joissa tulisi lähikontaktia. Lisäksi muistutimme ja pidimme huolta siitä, etteivät lapset juoneet toistensa pulloista.
Teittekö jotakin muutoksia aiempiin vuosiin nähden?
Muokkasimme pesiskoulun kaksiosaiseksi eli treeni- ja pelijaksoon. Osittain koronan takia myös jouduimme karsimaan muutamia kenttiä pois eli tänä kesänä pesiskoulu oli kenttien puolesta hieman suppeampi kuin yleensä mutta panostimme laatuun.
Teitte palautekyselyn toiminnastanne. Miksi päädyitte tekemään palautekyselyn? Koitteko saavanne palautekyselystä apua toiminnan kehittämiseen?
Päädyimme tekemään palautekyselyn koska haluamme kehittyä jatkuvasti ja tehdä ensi kesänä entistäkin paremmin pesiskoulun. Lisäksi halusimme palautetta uudesta konseptista, joka oli tänä kesänä käytössä eli tästä kaksivaiheisesta pesiskoulusta. Saimme palautekyselyn myötä hyvää palautetta siitä mikä toimi, ja mitä pitää vielä hieman hioa. Palautekysely oli ehdottoman hyvä, sillä sen pohjalta voimme ensi kesänä tehdä vielä paremman pesiskoulun.
Millainen porukka teillä oli hoitamassa pesiskoulun järjestelyjä ja ohjaamista?
Meillä oli kaksi pesiskouluvastaavaa, jotka pitivät huolta käytännön järjestelyistä sekä olivat aina vetovastuussa pesiskoulun ja -liikkarin harkoista. Liikkarissa oli oma vastaava, joka piti huolen harjoitusten suunnittelusta. Lisäksi apuohjaajia meillä oli kolme, joiden kesken jaettiin kerrat. Jokaisella kerralla oli neljä ohjaajaa. Liikkarissa oli 4–5 ohjaajaa.
Pidimme ohjaajaporukan tiiviinä ja tämän myötä tehotiimimme toimi hienosti yhdessä. Ohjauksessa keskityimme erityisesti siihen, että ohjaajamme olivat aloitteellisia ja työtelijäitä harjoituksissa, jotta kaikki lapset saivat neuvoja ja huomiota. Tässä onnistuttiin hyvin.
Pyrittekö tekemään olemassa olevien joukkueiden kanssa yhteistyötä jo pesiskoulun aikana? Millä tavoin yhteistyö näkyi pesiskoululaisille?
Yhteistyö joukkueiden kanssa näkyi meillä Tiimitiistai-konseptina. Tiimitiistaina eli joka tiistai samalla kentällä harjoitteli f-tytöt ja g-pojat. Käytännössä pyrimme jakamaan pesiskoululaiset niin että tytöt menivät f-tyttöjen mukaan ja pojat g-poikien mukaan harjoittelemaan. Lisäksi joukkueiden mukana tiistaisin oli aina pesiskoulusta tuttuja ohjaajia, mikä madalsi kynnystä. Tästä saimme loistavaa kokemusta, ja kesän myötä saimme n. kymmenkunta pesiskoululaista innostumaan joukkuetoiminnasta.
Miten teillä sujui pesiskoulusta joukkuetoimintaan siirtyminen?
Kuten edellisessä kohdassa vastasinkin, pesiskoululaisten siirtyminen joukkueisiin onnistui hienosti tiimitiistain ansiosta.
Mikä mielestäsi onnistui teidän pesiskoulussanne kaikkein parhaiten tänä vuonna?
Mielestämme parhaiten pesiskoulussa onnistui harrastajarekry eli tiimitiistai sekä harjoitusten sisällöt ja toteutus.
Teillä oli kesällä lisäksi käytössä pesiskirjasto -konsepti. Oliko tämä ensimmäinen kesä, kun tätä järjestettiin? Mitä pesiskirjasto käytännössä tarkoitti ja miten se toimi?
Pesiskirjasto toteutettiin tänä kesänä ensimmäistä kertaa. Homma toimi niin että kirjasto toimi Niinivaarankentällä joka maanantai. Lainasimme palloja, mailoja ja räpylöitä. Laina-aika oli viikon eli maanantaista maanantaihin. Tarkoituksena oli tarjota pesiskoululaisille mahdollisuus lainata välineitä esim. omatoimiseen harjoitteluun. Valitettavasti kirjaston suosio jäi melko vähäiseksi, mutta toisaalta meidän pesiskoululaisillamme oli aika hyvin omia välineitä joten välttämättä lainatarvetta ei siten juuri ollut.
