Uutiset

Pesishulluus sai palaamaan leireille vuosi toisensa jälkeen

 

Jokainen pesäpalloleireillä viimeisen 33 vuoden aikana käynyt osaa nimetä miehen leirivideoiden takaa. Risto Oja-Lipasti on kiertänyt kuvaamassa nuorten valtakunnallisia pesäpalloleirejä jo vuodesta 1986 ja yhteensä taltioituja leirejä Oja-Lipastilla on takanaan 118. Tämän vuoden nuorisoleiri jää kuitenkin viimeiseksi pesäpalloleiriksi, jonka Oja-Lipasti ikuistaa.

 

-Tämä pesishulluus on saanut minut palaamaan leireille vuosi toisensa jälkeen, Oja-Lipasti naurahtaa.

Oja-Lipastilla on itsellään pitkä historia pesäpallon parissa. Kotipihassa pelatut pesispelit vaihtuivat nopeasti Koskenkorvan D-poikien vetämiseksi. Piirinmestaruuksia saatiin mm. Kuortaneelta.

-Pelasin myös miesten piirisarjaa yli 10 vuotta kopparin tontilla. Tuomarointia tein melkein 15 vuotta, Oja-Lipasti luettelee.

Myös lähipiiristä löytyy vahvaa pesäpallotaituruutta. Oma poika ja veljenpoika ovat niittäneet menestystä pesäpallokentillä.

-Poikani pelasi Seinäjoella leirimestaruuden Kossun D-pojissa vuonna 2004. Veljenpoika pelasi

pitkään superia Kossussa.

 

Pesäpallomaailma ei Oja-Lipastin näkemyksen mukaan ole paljoakaan näiden vuosien aikana muuttunut.

-Pesäpallo on edelleen taitolaji ja se on säilyttänyt hyvän meininkinsä. Se on edelleen niin kivaa, Oja-Lipasti hymyilee.

Leiriviikkoja Oja-Lipasti kuvailee raskaiksi yöunien jäädessä usein vähäisiksi.

-Kesäisin on vierähtänyt kokonainen kuukausi niiden parissa. Leireillä pitää pelit pelata ja kuvata, satoi tai paistoi, Oja-Lipasti selittää.

-Monesti on käynyt niinkin, että päivisin ei ehdi lainkaan syömään pelien pyöriessä lähes taukoamatta. Siirtymät kenttien välillä vievät oman aikansa. Aamupalalla tehdään voileipiä evääksi muovipussiin ja syödään kuvausauton katolla vuoroparin vaihtuessa.

 

Teknologia on kehittynyt huomattavasti 33 vuoden aikana ja myös Oja-Lipastin kuvausvälineet ovat ehtineet vaihtumaan. Ensimmäiset leirit kuvattiin perinteiselle VHS-nauhalle.

-Ensimmäistä kameraa piti kannatella olalla. Se oli todella painava ja sillä oli hankala kuvata, varsinkin sateella, Oja-Lipasti kertoilee.

Nykyisin Oja-Lipastin videot ovat digitaalisessa muodossa ja kameraa pystyy kannattelemaan kätevästi kädessä.

-Kuvan laatu on tietenkin nykyisin aivan toista luokkaa, Oja-Lipasti kehuu.

Leireillä kuvattuja videoita on Oja-Lipasti toimittanut  sitten syksyn mittaan. Tuollainen hieno muisto on oivallinen idea pukinkonttiin.

-Olen tavannut sanoa, että näitä videoita onkin mukava näyttää

aikanaan vaikka lapsenlapsille.

Näin mumma ja paappa silloin joskus pesistä pelasi.

Vuoden 1989 suurleiri Tampereella on jäänyt erityisen vahvasti Oja-Lipastin mieleen.

Maanantaiaamusta torstai-iltapäivään satoi koko ajan, lämmintä alle 10 astetta ja pohjoistuuli

puhalsi voimakkaasti Kaupin urheilualueella. Melkoisessa kuravellissä pelattiin.

Kuraiset pelivaatteet ja piikkarit oli mahdotonta saada yön aikana kuiviksi. Ei ollut herkkua

pukea niitä seuraavana aamuna peliin ja eikun taas sateeseen pelaamaan.

Torstaina iltapäivällä sitten tuli aurinko näkyviin kun alkoi D-poikien Itä-Länsi.

Ajoin pienen Suzuki-pakettiautoni kuvausta varten kotipesän taakse auton perä kentälle päin.

Avasin takaluukun ettei yliheitot riko takaikkunaa. No, tuli sitten yliheitto ja pallo kimposi

takapuskurin kulmasta auton läpi suoraan tuulilasiin. Rikkihän se meni. Lännen lukkari

ryntäsi auton sisälle etsien epätoivoisesti palloa ja samalla tikkasi reikiä siellä olleisiin

vaatteisiini. Yleisö nauroi aivan hulluna, heillä oli hauskaa, Oja-Lipasti hymyilee muistolleen.

 

Tämän vuoden nuorisoleiri jäi Oja-Lipastin viimeiseksi.

-Tunnelmat ovat  ehkä hieman haikeat. Olen kuitenkin päätökseni tehnyt ja tahdon jatkossa keskittyä musiikkiin. Olen keikkaillut ympäri Suomea eri tanssilavoilla yli 50 vuotta ja se jatkuu, Oja-Lipasti kertoo tulevista suunnitelmistaan.

 

Teksti: Jenni Anttila

Kuva:  Hannu Rainamo / Ilta-Sanomat

 

“Tuomarin on nähtävä kaikki tilanteet pelissä.” Tuomareilla riittää töitä nuorisoleirillä

 

Kentällä pyörivät raitapaitaiset pelaamisen mahdollistajat jäävät usein lukuisten otteluiden tuoksinnassa huomiotta. Ilman tuomareita ja tuomarointia pelien sujuminen olisi kuitenkin mahdotonta.  Pesiksen nuorisoleirillä nuoret tuomarit pääsevät keräämään arvokasta kokemusta kovista peleistä, kun he kuuden päivän ajan viheltävät valtakunnallisia otteluita.

 

Seinäjoen nuorisoleirillä kentillä tuomaroi yhteensä yli 60 nuorta tuomaria.

-Suurin osa tuomareista on 15-18-vuotiaita nuoria. Aiempaa kokemusta tuomaroinnista heillä on vaihtelevasti. Näiden leirien aikana nämä eri tasot kuitenkin tasaantuvat, sillä leirien aikana oppii todella paljon, kertoo leirin tuomarivastaava Aleksi Mansikkamäki.

-Tällä leirillä tuomarit ovat viheltäneet todella hyvin, he ovat olleet rohkeita tuomitsemaan ja he ovat hienosti ottaneet kaikki haasteet vastaan, Mansikkamäki kehuu.

Tuomareille onkin tullut hyvää palautetta.

 

Nuoret tuomarit hankkimassa kokemusta leireiltä

 

Nuoret tuomarit ovat ennen kaikkea hankkimassa kokemusta tuomaroinnista, sen vuoksi on syytä muistaa, ettei heiltä voi vaatia liikaa ja heitä tulisi kohdella ystävällisesti ja kunnioittavasti.

-Katsomossa on nuorten tuomareiden kanssa syytä miettiä miltä tuntuisi, jos  vaikka oma lapsi olisi tuomaroimassa, Mansikkamäki toteaa.

Tuomareilla riittää tälläkin leirillä reilusti tehtävää. Yksi tuomari tuomitsee päivän aikana yleensä 2-6 ottelua.

-Leiri on tuomareille vielä haastavampi kuin pelaajille. Tuomareilla tauot ovat lyhyempiä ja heillä on erilaiset siirtymät kuin pelaajilla, Mansikkamäki selittää.

Tuomarin tehtävä ei ole helppo. Heidän tulee päättää peleistä ja sitä kautta vastuuta kerääntyy.

-Tärkeintä tuomaroinnissa on ymmärtää peliä ja varmistaa, että näkee kaikki tilanteet, leirillä tuomarina toimiva Jaakob Vikström kertoo.

-Hyvä tuomari on niin sanotusti näkymätön, eli peli sujuu ja tuomari hoitaa tehtävänsä, eikä tuomarilla ole liian suurta roolia ottelussa, Vikström linjaa.

Vikström pelaa edelleen itsekin, mutta tuomarointi menee nykyään pelaamisen edelle.

-Tuomaroinnissa parasta on, kun peli sujuu ja tuomarointi onnistuu. Hyvää palautetta on aina mukava saada, Vikström toteaa.

Oman lisämausteensa haastavaan tehtävään ovat antaneet Suomen yllä porottavat helteet.

-Tuomareita on neuvottu syömään ja juomaan riittävästi, sekä käyttämään hattua, Mansikkamäki luettelee.

 

Teksti: Jenni Anttila

Kuva: Linnea Laatikainen

 

Nuorisoleiri rullailee mukavasti eteenpäin

 

Pesäpallon nuorisoleirillä puurtaa tänäkin vuonna yli 1300 pelaajaa. Leirin aikana pelataan huimat 482 ottelua kuuden päivän aikana. Poikkeuksellisen kuumat helteet ovat tuoneet tämän vuoden leirille omat haasteensa, mutta leirin vastuuhenkilöt kertovat leirin sujuneen pääosin mukavasti.

 

-Kolme asiaa, jotka leireillä on oltava kunnossa, ovat riittävä määrä ruokaa, pelien pelaaminen ja majoituksen järjestäminen kaikille leiriläisille, kiteyttää leiritoimikunnan puheenjohtaja Sanna Puhtimäki.

Nuorisoleiriä on alettu järjestämään hyvissä ajoin jo viime vuoden puolella ja tietyt perusasiat leiriä koskien on saatava ajoissa hoitumaan.

-Leiriorganisaatioon kuuluu 17 ihmistä, joilla kaikilla on omat vastuualueensa. Omaan vastuualueeseen sitoudutaan ja siitä huolehditaan. Niin myös tällä leirillä, Puhtimäki toteaa.

-Leirinjohtajana on pystynyt hyvillä mielin soittamaan ja luottamaan siihen, että asiat hoituu, Marko Korpela, leirinjohtaja, kiittelee.

 

Turvallisuuteen kiinnitetään huomiota

Valtakunnalliselle leirille osallistuu 90 joukkuetta huoltojoukkoineen ja valmennuksineen ja kaikille on järjestettävä ruokailu ja yösija. Leiriläiset majoittuvat kuudella eri koululla ja majoitusvalvojia tarvitaan luonnollisesti useita, sillä kyseessä on alaikäisten leiri.

-Majoitusvalvojiksi on lupautunut täysi-ikäisiä pelaajia, pelaajien vanhempia ja isovanhempia, naapureita, sekä muita lajista innostuneita pelaajien tuttuja ja sukulaisia, luettelee majoitusvastaava Virpi Lilli.

Turvallisuudesta huolehditaan myös leirillä tarkasti. Kaikista tärkeintä on ajoissa, etukäteen tarkkaan ennaltaehkäistä mahdollisia turvallisuutta vähentäviä tekijöitä.

-Esimerkiksi tällä leirillä on jatkuvasti muistutettu leiriläisiä juomaan ja syömään riittävästi näiden kovien helteiden vuoksi. Myös käytävien pitäminen siistinä edistää omalta osaltaan turvallisuutta, kertoo leirin turvallisuudesta vastaava Jarkko Kotala.

-Ikinä ei voi luottaa siihen, että aiemmilla leireillä ei ole sattunut mitään todella pahaa. Aina pitää olla valppaana ja valmiina kaikkeen. Itsestä ja kaverista on pidettävä leirilläkin huolta, Kotala jatkaa.

Turvallisuus on leireillä tärkeää. Siksi organisaatiosta löytyy myös ensiapuvastaava.

-Ensiapuvastaavan on tärkeää olla tavoitettavissa. Leiriläiset haluavat useimmiten soittaa ja kysyä neuvoa, jos jokin haaveri sattuu. Tukena ja turvana oleminen on todella olennaista. Tämä helle on tietysti tuonut omia haasteitaan.

 

Ruoka on ollut hyvää ja sitä on ollut riittävästi

Myös monet pelaajien vanhemmat kokoontuvat leireille seuraamaan otteluita ja ruokailevat mielellään leiriläisten kanssa. Nurmon yläkoulun keittiöllä aherretaan aivan aamusta iltaan, jotta iso leirikansa saadaan ruokittua. Noin 20 Seinäjoen kaupungin työntekijää tekevät pitkiä päiviä Nurmon yläkoulun keittiöllä. Heti edellisen ruokailun päätyttyä aletaan valmistautumaan seuraavaan.

-Minun tehtäväni on huolehtia kokonaisuudesta ruokailun suhteen niin, että kaikki toimii. Itse ruoanlaitossa autan niin paljon, kun ehdin, ruokailusta vastaava Terhi Niemelä valoittaa.

-Ruokaa on onneksi riittänyt täällä kaikille. Hyväksikin sitä on kehuttu. Se on tietenkin paras kiitos tänne keittiölle, Niemelä myhäilee.

Organisaatio on tyytyväinen hyvin sujuneeseen leiriin.

-Tietysti jokainen sektori on kohdannut omia haasteitaan, mutta ei mitään sellaisia, mistä emme selviäisi, Puhtimäki linjaa.

-Nuoret täällä leirillä ovat niin reippaita ja mukavia. Leiri on sujunut oikein mukavasti, kerrotaan organisaation puolesta.

Myös Seinäjoen kaupunki saa kiitosta.

-Kaupunki mahdollistaa meille pelikentät ja on suopea näiden leirien järjestämistä kohtaan. Tämän luokan leirejä olisi mahdoton järjestää ilman kaupungin tukea, Korpela kiittelee.

 

Urakka Seinäjoella jatkuu aina perjantaihin 3.8. asti. Keskiviikkona 1.8. pelataan Pelisarjan Itä-Länsi ottelut. Pelit pelataan tyttöjen osalta klo 17:00  alkaen ja pojat klo 18:30 Skaala-areenalla. Kilpasarjan Itä-Länsi-ottelut taas pelataan tyttöjen osalta Skaala-areenalla torstaina klo 16:00 alkaen. Poikien kilpasarjan Itä-Länsi-voittaja selvitetään Kotijoukkue Areenalla klo 17:00 alkaen. Sijoitus- ja mitaliottelut pelataan perjantaina 3.8. klo 8:30 alkaen.

 

Teksti: Jenni Anttila