- Mitä teet pelaamisen lisäksi?
– Töitä teen Tampereen kaupungin Liikuntapalveluilla liikunnanohjaajana. Töiden ja pelaamisen lisäksi koitan löytää aikaa ystäville, perheelle ja tietysti muulle harrastamiselle, kuten sulkapallolle, laskettelulle ja matkustelulle.
- Kuinka mones kausi tämä on sinulle Superpesiksessä
– Tällä hetkellä menossa on 13. kausi
- Mikä motivoi sinua jatkamaan?
– Ensimmäisenä tietenkin rakkaus lajia ja sen monipuolisuutta kohtaan. Monipuolisuudesta johtuen on aina osa-alueita mitä kehittää, joten itseään pystyy haastamaan joka treenissä, mentaalipuolta unohtamatta. Lisäksi olen tosi kilpailuhenkinen ja peleistä saatavaa onnistumisten ja yhdessä voittamisen tunnetta on vaikea saada muualta.
- Mikä pesiksessä on parasta?
– Juuri tuo mainitsemani lajin monipuoliuus ja kehittymismahdollisuudet, mutta sen lisäksi ihmiset ympärillä. Vuosien varrella on saanut tutustua ja tehdä töitä todella hienojen ja ammattitaitoisten tyyppien kanssa. Ja tietenkin kaikki kokemukset, kuten pesisleirit junnuna, pitkät vieraspelireissut hyvällä porukalla, itä-lännet ym. Vaikea nimetä pelkästään yhtä parasta asiaa.
- Miten oma ja joukkueen alkukausi on sujunut?
– Joukkueena kausi on ollut hieman erilainen kuin pari edellistä. Paljon nuoria pelaajia, uusia pelaajia ja uusia pelipaikkoja. Tämä on vaatinut alkukaudesta paljon opettelua mm. yhdessä pelaamiseen ja ”pelitaktiikan sisäänajoon”. Tehtävää on edelleen paljon, mutta työ on tuonut jo myös tuloksia ja joukkueena talvella asetettu tavoite on edellee mahdollinen. Oma kausi on tähän asti ollut miinusmerkkinen ja haasteita on ollut paljon. Tällä kaudella, itselleni yllättäen, omat vahvuudet on ollut enemmän henkisellä puolella kuin lajipuolella.
- Mitä oppeja kahdesta peräkkäisestä finaalipaikasta on ammennettavissa?
– Tärkein juttu, mikä omasta mielestäni erottaa mitalijoukkueet muista joukkueista on, että kaikki pienetkin jutut otetaan huomioon, niiden onnistumiseen sitoututuu jokainen joukkueen jäsen sekä kaikilla on aito halu tehdä asiat vielä vähän paremmin, vaikka asiat olisivatkin jo ihan hyvin. Näistä esimerkkeinä vaikkapa kommunikointi ulkopelissä vierustovereiden kanssa, ”tee itsesi tärkeäksi”-ajatusmalli sekä itsensä huoltaminen fyysisesti ja henkisesti. Nuo pari vuotta opetti kyllä sen, että töitä on tehtävä joka osa-aluuella, eikä yhdelläkään ole varaa jäädä ns. kellumaan siihen tunteeseen, että ”kyllä joku muu hoitaa”.
- Mitä muistoja syksy 2017 sinulle tuo?
– Oi niin paljon hyviä muistoja! Sillä kaudella todettiin jo marraskuussa, että meidän tavoite on Suomenmestaruus. Hirveän moni ulkopuolinen ei sitä silloin uskonut, mutta meistä onneksi kaikki uskoi ja syyskuun 16pvä päästiin nostamaan Hillevi ilmoille. Kyllä se syksy ja ne hetket ja tunteet, jota silloin sai kokea, on ollut ylivoimaisesti mun uran hienoimpia hetkiä!
- Oletteko kokoontuneet tuolla joukkueella mestaruuden jälkeen?
– Itseasiassa meillä oli ensimmäinen kokoontuminen tuolla porukalla juuri viime viikonloppuna. Tietysti monet pelasivat vielä viime kaudellakin ja on tullut nähtyä muutenkin, mutta ihan koko porukalla päästiin nyt viettämään aikaa yhdessä. Saunottiin, grillattiin, paljuiltiin, katsottiin vähän 2017 finaaleja sekä, tottakai, pidettiin ”leikkimielisiä” kisailuja.
- Mikä on bravuurilyöntisi?
– Ehdottomasti tuppinäppi.
- Nopeat
- lempiruoka: Pasta Carbonara.
- juoma: Kylmä maito.
- elokuva: Yhtä tiettyä ei ole, mutta komediat on mun juttu.
- tv-sarja: Salatut elämät
- esikuvasi: Vaikea sanoa yhtä. Riippuu miettiikö urheilua vai muuta elämää.
- hienoin persoona, jonka olet pesiksen parissa tavannut: Näitäkin on niin monta.. Nipa Taipale on kyllä yksi niistä.
