Valitse sivu

– Eihän tuomareita ole koskaan liikaa.

Näin kiteyttää pitkän linjan syöttötuomari, varkautelainen Eki Kutvonen, 47, joka toimii Pesäpalloliiton Itäisellä alueella Savon pesäpallotuomareiden maakuntakouluttajana. Kevään tuomarikoulutukset ovat jo loppusuoralla alueen eri seurojen osalta, mutta töitä riittää edelleen. Kutvosen vastuualueena on ollut jatkavien tuomareiden kouluttaminen.

– Alueella on kuitenkin sillä lailla ihan positiivinen tilanne tällä hetkellä, kun muutama nuorempi tuomari on noussut viheltämään C- tai S-tasolle (aikaisemmin A-taso). Lisäksi alueelta löytyy kyllä lahjakkaita ja innokkaita tuomareita. Hyvä ja tärkeä asia on vielä se, että monet heistä myös pelaa tuomaroinnin ohella.

Kutvonen kannustaakin erityisesti entisiä pelaajia hakeutumaan tuomaritoiminnan pariin. Hän mainitsee vertailukohtana jääkiekon Liigan, jossa entiset pääsarjapelaajat ovat jo pitkään vaihtaneet sujuvasti roolia tuomaripaitaan. Pesäpallon puolella vastaavaa ryntäystä ei ole juurikaan näkynyt, mutta Kutvonen toivoo etenkin Immo ja Kosti Rautiaisen esimerkin nostavan uusia kykyjä esille.

– Kynnys voi olla korkea, jos pelaajauran aikana ei ole joutunut pelejä viheltämään. Entisillä huippupelaajilla on se etu, että he tietävät tasan tarkkaan myös pelaajien näkökulman tietyissä tilanteissa. Tuomarointi on yksi hyvä vaihtoehto, jos haluaa pelaajauran jälkeen toimia edelleen lajin parissa. Moni kuitenkin valitsee ehkä mieluummin uran jälkeen kesäloman kuin pelien viheltämisen, Puurtilan Kisa-Pojissa itsekin pitkään Suomensarjaa pelannut Kutvonen hymähtää.

Nuorten tuomareiden kohdalla Kutvonen heittää yhden lisämotivaattorin tuomaritoiminnan aloittamiselle tai jatkamiselle.

– Nuorille siinä on hyvä kesätyömahdollisuus, josta maksetaan kuitenkin ihan kohtuullista korvausta.

Vitsin perässä kohti tuomariuraa

Kutvonen kertoo itse päätyneensä tuomaritoimintaan puolittain vitsillä. Sopivien sattumusten jälkeen hänellä on nyt vyöllään jo kymmenkunta vuotta S-tason tuomarointia.

– Aikanaan suoritin tuomarikortin, että pääsisin sillä ilmaiseksi katsomaan Puijon Pesiksen ja muiden lähialueen silloisten superpesisjoukkueiden pelejä, Kutvonen nauraa.

– Sopivasti siihen aikaan moni tuomaripari lopetti nopealla tahdilla ja uusille pareille oli tarvetta. Sieltä meidät saatiin sitten Jaakon (Kuronen) kanssa houkuteltua mukaan koulutuksiin ja tuomaroimaan. Pari kautta meni C-tasolla ja pari B-tasolla, ja nyt on kymmenisen vuotta jo vihelletty S-tasolla.

Kutvonen toimii siis syöttötuomarina, jonka voidaan ajatella olevan se kaikkein haastavin paikka tuomariviisikosta, koska syötöissä riittää niin paljon tulkinnan varaa ja sisäpelijoukkueen kaari on jatkuvasti antamassa painetta niskaan. Kokemuksesta on hyötyä tässäkin tapauksessa.

– Miesten Superin lukkarit alkavat olla melko tuttuja jo, eikä sieltä ihan niin paljon erikoisuuksia enää tule. Sanoisin, että Ykköspesiksen ja naisten Superin lukkarit ovat hankalampia, koska siellä on niin paljon erilaisia tyylejä tai uusia lukkareita, jotka yllättävät monesti.

Pelaajille otteluihin valmistautuminen on itsestäänselvyys, mutta millä tavoin tuomarit voivat valmistautua omaan hommaansa?

– Paljon tulee katsottua Ruudusta pelejä ihan omaksi huviksi, ei aina pelkästään tuomaroinnin kannalta. Kyllä se auttaa valmistautumisessa, että pelejä näkee videolta ja pystyy ehkä johonkin tiettyyn syöttötyyliin tarttumaan jo etukäteen. Lisäksi aika paljon tässä tulee autolla kilometrejä kesässä, niin siinä on hyvin aikaa valmistautua peliin ja lueskella esimerkiksi kokoonpanoja läpi etukäteen.

Loppuun Kutvonen heittää vielä yhden muistutuksen tuomarointia mahdollisesti pohtiville.

– Virheitä tulee kaikille, niin tuomareille kuin pelaajillekin. Sitä ei kannata jäädä pelkäämään!

Tutustu täältä Itäisen alueen tuomaritoimintaan:

Teksti: Ismo Huotari