Lauri ”Tahko” Pihkala yhdisti eurooppalaisen pallonlyöntiperinteen ja Suomessa pelatut pelit, kokemuksensa baseballista Yhdysvaltain matkoiltaan sekä omat ajatuksensa parhaasta mahdollisesta pallonlyöntipelistä suomalaisille. Pesäpallo-nimen keksi jo 1910-luvun alkupuolella suomalaisen naisliikunnan uranuurtaja Anni Collan.
Nykymuotoisen pesäpallon ensimmäinen koeottelu pelattiin Helsingin Kaisaniemessä 14.11.1920, mutta uusi peli sai aluksi epäilevän vastaanoton. Näkemykset muuttuivat viimeistään Inkeroisten koeottelussa heinäkuussa 1921. Pesäpallon virallinen kilpailutoiminta alkoi kaudella 1922. Alkuerät pelattiin 6.8.1922, välierät 28.8.1922 ja loppuottelu 17.9.2022. Ensimmäisen Suomen mestaruuden voittanut Helsingin Pallonlyöjät kukisti loppuottelussa Toijalan suojeluskunnan juoksuin 18-9.
Uutta peliä kokeiltiin muutenkin innostuneesti. Kaudella 1922 pelattiin runsaasti esimerkiksi suojeluskuntapiirien välisiä otteluita, piirinmestaruusotteluita, ystävyysotteluita sekä armeijan, rajavartiostojen ja poliisilaitosten välisiä kilpailuja.
Naisten kilpailutoiminta käynnistyi pesäpallossa ensimmäisenä lajina kaudella 1931. Historiallisen Suomen mestaruuden voitti Lahden Mailaveikot.
Sauli Niinistö pesäpallon juhlavuoden suojelija
Globaalin pandemian värittämien kahden vuoden jälkeen pesäpallo juhlii 100-vuotista taivaltaan ennen kaikkea konkreettisen tekemisen ja kohtaamisten merkeissä. Lisätietoa juhlavuodesta on luvassa 5. tammikuuta, jolloin myös juhlavuoden verkkosivut avataan.
Juhlavuoden suojelijana toimii tasavallan presidentti Sauli Niinistö.
– Pesäpallo on monipuolinen laji. Huipputasolla se edellyttää erilaisia fyysisiä taitoja ja hyvää taktista osaamista. Monille pesäpallo merkitsee hauskaa yhdessä olemista. Seuratasolla tehdään hienoa työtä lasten ja nuorten harrastamisen edistämiseksi. Tämä työ luo pohjaa huipputason pelaamiseen, presidentti Niinistö kirjoittaa tervehdyksessään pesäpalloyhteisölle (pdf).
– Uuden vuoden koittaminen on lupausten ja toivon aikaa. Lupaus yhteisen hyvän etsimisestä on tämän vuoden alussa erityisen tärkeä, presidentti Niinistö totesi uudenvuodenpuheessaan, joka sai myös laajaa kansainvälistä huomiota.
