Kirittäret oli avausjaksolla lähellä juoksua, mutta Tinja Töyrylän loistavalla lyönnillä kolmas palo syntyi kolmoselle ennen etenijän ehtimistä kotipesään. Kiikarilukemat 0-0 jättivät ratkaisut toiselle jaksolle. Pesäkarhut oli pitkään kiinni voitossa Emilia Linnan kotiutettua kakkosrajanäpillä Emilia Itävalon, kunnes Kirittäret iski turbovaihteen silmään. Emma Körkkö iski huiman lyönnin keskelle kenttää ja Kati Tanhua toi tasoituksen neljännen aloittavalla.
Porilaisyleisön mielissä saattoi vaeltaa monenlaisia ajatuksia, kun Kirittäret takoi kaksi juoksua supervuoron aluksi. Kauden 2021 Pesäkarhuja se ei lannistanut. Palottomasta ajolähtötilanteesta Linna kotiutti Henna Jukan ja Susanna Puisto Itävalon. Voittojuoksusta kunnian saa nimiinsä Go On Superjokeri Arbelius, jonka vastustamattomalla kolmospuolen välilyönnillä kiiti kotiin pudotuspelien arvokkain pelaaja, vasta 17-vuotias Tiia Peltonen. Nykyisillä rajoituksilla täpötäysi Erku-Areena, 1827 katsojaa, sai todistaa Pesäkarhujen historian toista Suomen mestaruutta.
– Siin se ny o. Ei tässä ole mitään järkeä. Ehkä sitä ei ymmärräkään, mitä on tapahtunut. On sitä kauan jahdattukin, kapteeni ja seuran oma kasvatti, pitkällä urallaan ensimmäistä Suomen mestaruutta juhliva Puisto sanaili Ruudun haastattelussa.
– Aika siistillä tyylillä tuli. Miettii supervuoroa, kun olimme 2-0 juoksua takissa. Pitäisi pystyä ensin tekemään kaksi juoksua, että pääsemme tasoihin. Se, että teimme kolme juoksua ja että meillä oli varmaan nolla paloa – eihän siinä ollut mitään järkeä, Puisto kertasi.
Pesäkarhujen sinnikkyys palkittiin. Mestaruus on monesti ollut lähellä ja lopulta kova työ kantoi ansaitusti hedelmää.
– Olemme koko ajan uskoneet siihen, mitä olemme. Olemme pystyneet todistamaan itsellemme tasomme ja uskoneet siihen, että pystymme tähän, Puisto totesi.
Oman mausteensa mestaruudelle tuo sen toteutustapa. 19 vuoden odotuksen jälkeen pelataan kotikentällä neljännen loppuottelun supervuoroa ja vastustaja, menestymään tottunut Kirittäret latoo taululle 0-2-johdon. Pesäkarhut kirii ilman paloja sen umpeen ja iskee vielä voittojuoksunkin, Arbeliuksen lyömänä ja pudotuspelien arvokkaimman pelaajan Peltosen tuomana.
– Tänään näytimme supervuorossa. Olimme kovia silloin, kun piti olla kova. Osoitimme siinä luonnetta. Tämä mestaruus, sen olemme ansainneet, Peltonen suitsutti.
Pesäkarhut-yhteisö juhlii Suomen mestaruutta. Kuva: Elmeri Elo
Paljon menestystä saavuttanut Itävalo, vuoden pesäpalloilija 2019, juhlii hänkin ensimmäistä mestaruuttaan.
– Joukkueemme on sekoitus kokemusta ja uutta. Pokela toi mahtavasti uutta vanhan opitun rinnalle. Alusta asti tämä joukkue on ollut tosi yhtenäinen. Meillä ei ole ollut yksilöitä, vaan koko joukkue, Itävalo ihasteli.
Osa pelaajista ei ollut edes syntynyt, kun Pesäkarhut voitti edellisen Suomen mestaruutensa. Sen sijaan jo sitäkin oli vahvasti rakentamassa seuran ’grand old man’, Reijo Viljanen.
– Porilainen yleisö sai nyt sen, mitä se on monet vuodet odottanut ja käynyt meitä siihen kannustamassa. Meillä on ihan jäätävä yleisö. Naispesäpallossa, naisurheilussa, palloilulajeissa – missään ei ole tällaista, Viljanen hehkutti.
Täpötäysi Erku-Areena loi tunnelmaa. Kuva: Elmeri Elo
Juhlat jatkuvat Porissa takuulla vielä pitkään. Kauden kuvaan kuuluvat voimassa olevat koronarajoitukset, mutta tätä iltaa voi jatkaa tulevina päivinä ja jopa viikkoina. Kapteeni Puisto löysi Ruudun haastattelussa ehdokkaita seremoniamestareiksi.
– Veikkaan pikkuveljeäni Tuomas Puistoa vahvasti. Uskon myös, että (Kaisa-Maija) Rosvall on aika vahva henkilö tähän hommaan.
– Otan sen vastaan, olen todellakin kapellimestari näissä juhlissa, Rosvall vastasi.
– Ehkä saunaan menemme, syömme hyvin ja varmaan karaokea laulamme. Eiköhän sillä alkuun päästä, Peltonen arveli illan kulkua.
Juhlansa on Pesäkarhut ansainnut. Seura voitti ensimmäisen Suomen mestaruutensa 2002 nykyisen Kirittärien pelinjohtajan Jussi ”Nalle” Viljasen luotsaamana ja palautti nyt mestaruuspystin Poriin.
