Seuraavia juhlallisuuksia todistetaan Sotkamon Hiukassa lauantaina. Paras kolmesta -järjestelmällä pelattavassa loppuottelussa voitot ovat tasan 1-1, joten edessä on varmasti ratkaisun tuova kolmas kohtaaminen. Himoittu Poika nousee ilmaan kapteenin käsivarsille, joko Jymyn Roope Korhosen tai KPL:n Anssi Lammilan toimesta. Korhonen nousisi pelaajana 12. mestaruudellaan nykyisen pelinjohtajan Jani Komulaisen rinnalle ja kaikkien aikojen pelaajien mitalitilaston kärkeen. Lammila voittaisi uransa toisen mestaruuden, mutta KPL:n peräti 44 vuoden odotus päättyisi.
Poika saunoo lauantaina, se on varmaa. Pojan kanssa on vuosien saatossa kierretty Suomea ja juhlittu monenlaisin menoin. Poikaa on syötetty, juotettu ja kylvetetty.
Pesäpallon miesten Suomen mestaruuskilpailujen kiertopalkintoveistoksen on lahjoittanut Lassila-Tikanoja Oy 100 vuotta sitten 1920. Se on vanhin palloilulajien kiertopalkinto ja siis vanhempi kuin pesäpallo, jota alettiin sarjamuotoisesti pelata kaudella 1922 Helsingin Pallonlyöjien voittaessa kansallispelimme ensimmäisen Suomen mestaruuden.
Helsingin Pallonlyöjät voitti pesäpallohistorian ensimmäisen Suomen mestaruuden 1922. Kuva: HPL:n arkisto
Kiertopalkintona olevan lyöjäpatsaan on veistänyt kuvanveistäjä Eemil Halonen, jonka mallina oli 20-luvun lukkarilegenda Urho Veneskoski. Helsingin Pallonlyöjissä uransa aloittanut Veneskoski oli itse neljä kertaa kannattelemassa Poikaa eli voittamassa yhteensä neljää Suomen mestaruutta – pesäpallohistorian ensimmäisillä kausilla 1922-23 sekä 1926-27.
Patsaassa oli aikaisemmin jalusta, johon kaiverrettiin Suomen mestaruuden voittaneiden seurojen nimet. Sittemmin jalusta on poistettu patsaasta.
Joensuun Maila vei Pojan kahdella edellisellä kaudella. Kuva: Antti Haapasalo
Jääkiekon Liigasta tutussa Canada-maljassa voittajien nimet löytyvät jalustasta. Kanadan suomalaissiirtolaiset järjestivät keräyksen 1950 ja lahjoittivat Suomen Jääkiekkoliitolle kiertopalkinnon jaettavaksi mestarijoukkueelle ensi kertaa kaudella 1951. Myös Canada-maljan historiassa on viittaus pesäpalloon. Sen nimittäin toi Suomeen pesäpallon kehittäjä Lauri ”Tahko” Pihkala, joka sattui olemaan mestaruuspystin valmistumisen aikoihin Kanadassa matkalla.
Naisten pesäpallossa ojennettiin aikoinaan mestarijoukkueelle kiertopalkintoveistos ”Kisailevat pääskyt”, joka oli rakenteeltaan helposti vaurioituva eikä se ole sittemmin ollut kierrossa.
Miesten Superpesiksen kolmas loppuottelu Sotkamon Jymy vs. Kouvolan Pallonlyöjät pelataan Hiukan stadionilla lauantaina 26.9. kello 14 alkaen. Ottelu on loppuunmyyty, mutta Ruutu näyttää Suomen mestaruuden ratkaisut suorana lähetyksenä. Ennakkostudio aloittaa kello 13.45.
