Eletään vuotta 1989. Satu Mikolaa on pyydetty toiminnanjohtajaksi kipparoimaan varsinaissuomalaista pesäpalloa uudelle vuosikymmenelle.
– Eihän täällä ole mitään, vain uppoava laiva, Satu parahti pesisystävälleen Eeva-Liisa Tilkaselle, joka oli häntä alueelle töihin houkutellut.
– Ei Satu, se laiva on jo uponnut. Sinut tarvitaan nostamaan se jälleen pinnalle, vastasi Tilkanen yhtään kiemurtelematta.
Tilkanen veti, mahdollisesti tietämättään, oikeista naruista. Mikola on aina himoinnut haasteita, jotka ovat tarjonneet mahdollisuuden tarttua toimeen ja ylittää itsensä.
– Sen jälkeen olemme onnistuneet rekrytoimaan oikeat ihmiset oikeille paikoille ja antaneet heidän toteuttaa itseään. Jokainen on saanut mahdollisuuden onnistua omalla sektorillaan.
Tulokset puhuvat puolestaan, eikä periksi antaminen tullut koskaan kysymykseen. ’Yes we can’ -slogan olisi sopinut myös Varsinais-Suomen Pesiksen toiminnassa ohjenuoraksi.
Pesisperheestä lajin ytimeen
Palataan kuitenkin ajassa yli 50 vuotta taaksepäin. Satu Mikola syntyi pesäpallostaan tunnettuun Ulvilaan, eikä lajivalintaa tarvinnut pitkään miettiä. Sadun pelaajauran myötä vanhemmat tulivat Pesä-Veikkojen toimintaan mukaan, äiti vastasi kioskista ja isä touhusi järjestyksenvalvojana. Pikkuveli Mika oli pienestä pitäen pesiskentällä ja hänestä kasvoi tärkeä osaaja pesisliikkeeseen.
– Jos en syntynyt räpylä kädessä, niin ainakin melkein.
Pesäpallo vei mukanaan. Siihen aikaan juniorisarjoissa pelasivat ”peipot” ja ”pääskyt”. Mikola oli mukana, kun pesäpallossa suuren suosion saavuttaneen leiritoiminnan siemenet kylvettiin.
– Voisi sieltä jotain tähänkin päivään tuoda. Tekniikka- ja taktiikkakilpailut sekä -leirit olivat suosittuja Satakunnassa parhaiden vetäjien johtamana.
Mikola nousi huipulle ja Superpesikseen. Pelaajana ansioluettelossa on viisi Itä-Länttä, Liitto-Lehdistö-ottelu sekä yksi naisten SM-hopea ja yksi -pronssi kasvattajaseuran Ulvilan Pesä-Veikkojen paidassa.
– Jos joku pitää minua vain harrastepesishörhönä, niin kyllä minä tämän toisenkin puolen, kilpaurheilun maailman, tiedän, Mikola naurahtaa.
Koko perhe eli ja hengitti pesäpalloa. Pelaajauran ohella Mikola ansioitui juniorijoukkueiden vetäjänä luotsaten mm UP-V:n D-tyttöjoukkueen Suomen mestariksi Oulussa 1975 ja suoritti pesäpallon A-valmentajakoulutuksen jopa kahteen kertaan. UP-V:ssa ja Mikolankin johtamissa poikajoukkueissa pesäpallo-oppeja ammensivat useat tulevat tähtipelaajat ja pelinjohtajat, kuten Raimo Bragge ja Pasi Virtanen. Seuran pesiskoulusta Mikola vastasi rehtorina jo 16-vuotiaana ja heti ajokortin saatuaan pääsi mukaan maakunnan ”Pesiskoulu joka kuntaan” -hankkeeseen. Jo nuorena tie vei myös pesiksen ja alueen Pitkisleirien vastuuvetäjäksi ja johtotehtäviin.
Satu Mikola toimi Suomen naisten joukkueen pelinjohtajana Gold Coast’n World Cup -turnauksessa 2012. Kuva: Pirjo Mäkelä
Pelinjohtajana Mikola oli nostamassa Turku-Pesistä Superpesikseen 1992 ja luotsasi joukkuetta kaksi kautta pääsarjatasolla. Ura huipentui naisten joukkueen maailmanmestaruuteen Australiassa 2012.
Monipuolinen työura antoi valmiuksia tuleviin pesishaasteisiin
Kokemukset pesäpallon parista olivat arvokkaita ajatellen tulevia työelämän haasteita. Vierumäen Urheiluopiston jälkeen Mikolan työura lähti liikkeelle kuntasektorilta Kiukaisten nuoriso- ja liikuntasihteerinä päätyen liikuntatoimenjohtajan tehtävään Merikarvialla.
Urheilun ohella kansainvälisyys kiehtoi. Mikola yhdisti molemmat ja toteutti yhden unelmansa Aurinkomatkojen oppaana luoden matkatoimistolle ensimmäisenä Suomessa liikuntapalveluiden hienosti toimivan konseptin. Parin vuoden jälkeen uusi haaste löytyi kotimaasta.
– Joensuun Kataja haki seurahistoriansa ensimmäistä koko seuran toiminnanjohtajaa. Tulin valituksi ja muutin kotiseutuun nähden täysin toiselle puolelle Suomea, Mikola kertoo.
– Rakensimme Katajassa liikeidean, jolla koko seuraväki saataisiin mukaan ja luotaisiin seurahenkeä. Toiminnan kehittyessä myös taloushankkeet onnistuivat. ”Tekemällä oppii” ja ”me teimme sen” olivat toimintaa ohjanneita sloganeita. Järjestämiimme tapahtumiin saatiin kovia nimiä mukaan, kuten Juha Mieto, Mikola muistelee.
Rakkain laji pesäpallo veti kuitenkin puoleensa. Kun haaste Varsinais-Suomesta heitettiin, Mikola ei pitkään epäröinyt vastata myöntävästi.
Menestys on vaatinut työtä ja oikeita ihmisiä
Työuralla karttuneet ajatukset, arvomaailma ja kiinnostuksen kohteet ovat heijastuneet Mikolan työhön pesäpallon parissa. Pesäpallo on antanut Mikolalle paljon, mutta menestys ei ole tullut itsestään. Laivaa on pitänyt ohjata, vältellä karikoita ja löytää hyviä tuulia eteenpäinmenon varmistamiseksi. Ennen kaikkea on vaadittu kunnianhimoa hakeutua aina uusiin satamiin, jotta liike ei pysähtyisi.
– Tartu työhön, ole valmis tekemään työtä. Saavutukset eivät synny itsestään, Mikola opastaa.
– ’You must give to get’ eli pitää olla valmis antamaan omastaan, jos haluaa saada vaihdossa jotain itselleen. Tarvitaan visioita, päämääriä, rohkeutta toteuttaa unelmia ja nälkää. Samalla pitää muistaa kestävä taloudellinen pohja – toiminta ja talous kulkevat aina käsi kädessä, Mikola painottaa
Vierelle tarvitaan hyviä ihmisiä loistamaan omilla osaamisalueillaan. Heitä pitää tukea, kannustaa, motivoida ja palkita, sillä Mikolan sanoin ”logot eivät tee työtä, ihmiset tekevät työn.”
– Vaihdossa saa itsekin takaisin. Ihmiset ovat kannustaneet vuosien varrella ja antaneet motivaatiota tehdä tätä työtä. Kun on nähnyt vapaaehtoisten heittäytymisen seuratyölle ja itsensä likoon laittamisen, saa itsekin virtaa omaan tekemiseen. Esimerkiksi oma veli Mika on antanut valtavan panoksensa Varsinais-Suomen Pesiksen ja koko pesisliikkeen eteen. Seuratoimijat ja maakunnan luottamushenkilöt – Erkki Rantasen, Sirpa Helinin ja Antti Aineen – johdolla, ovat olleet avaintekijöitä koko alueen pesistoiminnan toteutuksessa. Kannustusta ja sparrausta varsinkin koko liikkeen harrastepesiksen vastuutehtävissä vuosien varrella olen saanut Markku Pulliselta ja Arto Ojaniemeltä.
– Yksi isoista ylpeydenaiheista on Nuoret johtajat -toiminta. Ensimmäinen valtakunnallinen prosessi ”Superteam” suunniteltiin ja toteutettiin Pertti Pohjolan kanssa yli 30 vuotta sitten. Monista Nuoret Johtajat -tiimeistä ja Nuorisoklubeista sekä yhdessä eletyistä projekteista ja matkoista on jäänyt mieleen ikimuistoisia hetkiä. Lisäksi mukana olleista nuorista monet ovat nousseet merkittäviin asemiin yhteiskunnassa. He ovat mahdollisesti tulevaisuudessa suuri voimavara pesisliikkeessä.
Nimenomaan mahdollisuuksien antaminen nuorille osaajille on aina ollut iso ilonaihe Mikolalle.
– Varsinais-Suomen Pesis on pystynyt työllistämään lähes 200 nuorta erilaisiin ohjauksiin, projekteihin, EU-hankkeisiin ja tapahtumien sekä leirien tekemiseen. Se on ollut tärkeä saavutus. Nuorten tukeminen on ollut lähellä sydäntäni.
Valtakunnallinen Suurleiri pelattiin Turussa viimeksi 2017. Kuva: Päivi Matilainen
Tavoitteisiin pyrittäessä Mikola on huomannut yhteistyön, uudistumisen ja vaikuttajaverkostojen merkityksen.
– Laaja suhdeverkosto on rakennettu joka suuntaan ja sitä on tarvittu. Oikeat ihmiset pitää tuntea eri seuroissa, kunnissa ja yrityksissä sekä ministeriöissä. Varsinais-Suomessakin on järjestetty yli 30 leiriä ja lukuisia muita isoja tapahtumia. Suurkaupungissa työn määrä on aina isompi, sillä ympärillä on runsaasti muita toimijoita. Nöyrä pitää olla, muttei nöyristellä. Toiminnan lisäksi pitää hallita taloudenhoito.
– Pesisliikkeessäkin tarvitaan suurkaupunkeja mukaan, niissä pesäpallon pitäisi saada vahvempi jalansija. Tulevaisuuden suhteen pitää olla valmiina, kun väki ja erityisesti nuoremmat ikäluokat keskittyvät entistä vahvemmin suurille kaupunkiseuduille, Mikola painottaa.
Menestys on vaatinutkin innovatiivisuutta ja jatkuvaa uudistumista. Varsinais-Suomen Pesis on Mikolan johdolla nostanut useita toiminnan konsepteja myös valtakunnallisiksi hiteiksi.
– Nuoret Johtajat, Pesisauto, Miljoonia koppeja, Miljoonia minuutteja, Lady-Pesis, Hitteri, Pesis Golf, Yhteiset Pallot – vain muutamia mainitakseni, Mikola luettelee.
– Kansainvälisiäkin projekteja on tehty, lukuisia tapahtumia sekä hankkeita niin Suomen sisällä kuin EU-tasolla.
Ystävyyden siltoja ja kansallispeliä kansainvälisesti
Mikolan uralla pesäpallo on tarjonnut viitekehyksen, jonka sisällä on voinut toteuttaa omia unelmiaan. Kansallispeli on vienyt mukanaan maailman ääriin asti. Pesistä on viety ja ohjattu useassa maassa.
– Australia, Indonesian Bali, Japani, Kanada, Norja, Espanja, Kreikka ja tietenkin kaikki pelimatkat ovat olleet unohtumattomia kokemuksia. Viimeksi olimme keväällä Turkissa harrastepesismatkalla ja porukan kesken syntyi mieletön yhteishenki. Tätä liikunta ja urheilu on parhaimmillaan. Juuri tällaista innostuksen kipinän syttymistä olen hakenut, kun harrastepesiksestä on puhuttu. Harraste- ja terveysliikunnassa on yhä valtava potentiaali hyödynnettäväksi joka puolella Suomea, Mikola innostuu lempiteemastaan.
Varsinais-Suomen Pesiksen Ilona Näätänen ja Satu Mikola puhuivat Turun World Cup -turnauksen avajaisissa 2017. Kuva: Teemu Kekola
World Cup -turnausten myötä on rakentunut ystävyyden siltoja aina toiselle puolelle maapalloa saakka. Vuonna 2017 Mikola sai kunnian toivottaa kansainvälisen pesäpalloyhteisön tervetulleeksi Turkuun.
– World Cup -turnaus järjestettiin Suomi 100 -juhlavuonna Turussa, samaan aikaan Tall Ships Races -tapahtuman kanssa. Ensimmäistä kertaa turnaukseen osallistui Intian joukkue, joka sai täysin ainutlaatuisen elämyksen Herrankukkaron savusaunassa Rymättylässä. Muutenkin turnausjärjestelyt onnistuivat nappiin.
– Koko porukan gaalailtaa vietettiin päätöspäivänä Suomen Joutsen -fregatilla, kauniina kesäiltana – fiilis oli sanoinkuvaamaton. Australialaisystävämme Arja ja Markku Nyrhinen sekä Anja ja Esko Kankaanpää herkistyivät vastaanottaessaan Tahko Pihkala -mitaleja, joita jaettiin ansioituneille. Sellaista ikimuistoista hetkeä ei toista tule, juuri hienompaa huipennusta ei upean työuran loppusuoralle olisi voinut toivoa. Pesäpallon merkitys on kaikille ulkosuomalaisille uskomattoman arvokas, Mikola korostaa.
Pesäpallo pysyy aina matkassa mukana
Mikola tuli pesäpallon aluetasolle töihin SVUL:n ja TUL:n aikana ja sai todistaa suurta uudistusta valtakunnallisten urheilujärjestöjen kentässä 90-luvun puolivälissä, jolloin myös Varsinais-Suomen Pesis ry perustettiin 1994. Liki neljännesvuosisata myöhemmin pesäpallossa siirryttiin aluetoiminnan aikaan ja Mikola työskenteli kaksi vuotta Pesäpalloliiton palkkalistoilla. Suurin onnistuminen koettiin harrastepesiksen kasvussa ja kehittämistyössä.
Työura Pesäpalloliitossa on nyt päättynyt ja ansaitut eläkepäivät odottavat 2021.Tosin muutamia projekteja Mikola aikoo yhä viedä kuluvan vuoden aikana läpi. Varsinaissuomalaiselle pesisväelle toteutetaan syksyllä jälleen palkitsemisristeily, jossa on mukava kohdata innokkaat kansallispelin ystävät. Erityisesti kaikille tutuille ja tuntemattomille esitetään kutsu Itä-Länsi Golfiin, joka pelataan avoimena turnauksena Porissa arvo-ottelutapahtuman yhteydessä 3.7.2020.
Tarina lähti käyntiin Ulvilasta ja naapurikaupunkiin palataan, mutta uusia satamia löytyy lukemattomia horisontista. Nyt niitä kohden voi seilata hyvillä mielin, vapautuneemmin, itse tahdin määräten – ilman tiukkoja strategian mukaisia päämääriä. Upoksista nostettu varsinaissuomalaisen pesäpallon laiva on sekin kulkenut jo pitkään hyvässä myötätuulessa kohti uusia tavoitteita.
Matka jatkuu ja kansallispeli pesäpallo etenee hyvässä vauhdissa kohti 100-vuotisjuhliaan 2022. Mikola seuraa jatkossakin innokkaasti, mitä uutta ja innostavaa lajin parissa tehdään, sillä yksi asia on varma: Satu Mikolan sydämestä löytyy aina pesäpallon kokoinen paikka.
– Kiitos kaikille yhteisestä onnistuneesta matkasta, Mikola sanoo lopuksi.
