75 Näppihitteri

Pelataan näppihitteriä 4-5 oppilaan joukkueilla pesis- tai tennismailalla lyöden siten, että kentällä on useampia kahden joukkueen välisiä pelejä käynnissä. Pelialueen keskelle sijoitetaan kartioilla merkitty portti. Portti on n. 5-7 metrin päässä kummastakin joukkueesta (syöttöpaikkojen väli 10-14 m) ja leveydeltään noin neljä metriä. 

Näppihitterissä lyödään lukkarin syötöstä ja tavoitteena on lyödä näppi maalyöntinä portista. Kiinniottaja toisesta joukkueesta on portilla torjumassa lyöntejä. Jokaisella lyöjällä on käytössään yksi lyönti, minkä jälkeen vuoro vaihtuu toiselle joukkueelle. 

Lyöjästä tulee lyönnin jälkeen kiinniottaja, kiinniottajasta lukkari ja lukkarista syöttönsä jälkeen seuraava lyöjä. Kiinniottajajoukkue saa suorittaa oman seuraavan lyöntinsä heti, kun oma lukkari on saanut pallon. 

Lyöjäjoukkue saa pisteen portin läpi maata pitkin menneestä näpistä. Ennen pelin käynnistymistä kokeillaan yhdessä, mikä on sopivan kovuinen näppilyönti sekä sovitaan pistemäärä, mihin asti peliä pelataan. 

Näppilyönnin suuntaamista ja syöttämistä. Vaakamailanäppilyönnissä korostetaan seuraavia asioita: 

– katse pallossa 
– käden siirto mailan keskivaiheille 
– toinen käsi jää mailan nuppipäähän 
– jalat koukistuvat hieman 
– osumakohta käden lähelle ja lähellä rinnan tasoa 
– rauhallinen työntö molemmilla käsillä 

Korostan katsetta pallossa sekä lyönnin suuntaamista. Painotan lyönnin olevan näppilyönti, ei kova huiskaisu.

Näppilyöntien suuntaamisen onnistumista sekä sitä, osaavatko oppilaat mennä seuraavaan tehtäväänsä.

Portin koko ja etäisyys ovat silloin hyvät, kun noin joka kolmas lyönti menee portista oikean kovuisena.

Oppilaat eivät tiedä mitä tehdä milloinkin. Oppilaiden taitotaso tai keskittymiskyky ei riitä ja pelissä tulee jatkuvasti huti – tai liian kovia lyöntejä.

Pelin sujuessa se on aktiivinen. Korostan pallojen nopeaa palautusta syöttäjälle.

Oppilaat osaavat suunnata lyöntejään lähelle kartiota. Portille voidaan liikkua myös eri liikkumistavoilla (esim. kärkkyminen, hyppiminen), jolloin lyöjälle jää enemmän aikaa lyödä lyönti tyhjään porttiin.

Opettajalla on varapalloja, mitkä hän heittää peliin, jos pallo karkaa kauas. Pallot haetaan pelin päätyttyä.

Otan tennismailat ja -pallot peliin.

Vaihdan joukkueita, jotka pelaavat vastakkain.