Uutiset

Road trip –epilogi: Kiitos!17.7.2012

3800 kilometriä, lukuisia ajotunteja, kaikki 12 miesten Superpesispaikkakuntaa, 11 erilaista pesäpallostadionia, huikeita sisä- ja ulkopelisuorituksia, kymmenittäin juoksuja, 14 kunnaria sekä 18 591 kanssakatsojaa. Siinä muutamia road tripin tunnuslukuja.

Ajatus kiertueesta alkoi elämään edelliskesänä, viisipäiväisen ja neljä ottelua käsittäneen pesisturneen jälkimainingeissa. Kesälomia ei tänä vuonna ajoitettu jalkapallon EM-kisojen tai Lontoon olympialaisten, vaan pesisheinäkuun mukaan.

Matka tarjosi mainion poikkileikkauksen kansallispelimme asemasta eri puolilla Suomea. Yksikään pelipaikkakunta ei ollut pettymys, päinvastoin. Joillain seuduilla pesäpallokulttuuri elää vahvempana ja joillain heikompana, mutta mikä tärkeintä, se elää.

Pelitapahtumissa nautittiin itse ottelusta ja tapahtuman tunnelmasta, mutta pakko myöntää, saihan sitä välillä töitäkin tehdä. Viimeisellä Jyväskylän ja Helsingin välisellä matkaetapilla tunnelma autossa oli levollinen, hetken lepotauko tekisi terää.

Kehä kolmosen sisäpuolelle tultaessa vertaus tuon nelikaistaisen tien kahtia jakavasta vaikutuksesta Suomenmaassa realisoitui kummallisena ajatuksena; tuntui, kuin olisi palaamassa kotiin puolitoistaviikkoisen ulkomaan matkan jäljiltä. Niin syvälle meininki välillä reissun aikana imaisi.

Kuten odottaa saattoi, kolmen nuoren miehen matkatessa sitä sattui ja tapahtui kaikennäköistä. Jätettäköön navigointiongelmat ja muut pelitapahtumiin liittymättömät tempaukset omaan arvoonsa ja keskitytään olennaiseen.

Tripin parhaaksi ottelutapahtumaksi kolmikkomme valitsi Oulun Raksilassa pelatun Sotkamon ja Raahen välisenottelun. Sää oli mitä mainioin ja yleisöä riitti, tunnelmasta puhumattakaan. Eikä se ottelu itsessäänkään mikään huono ollut!

Parhaan tuuletuksen palkinto joudutaan jakamaan kahden sankarin kesken. Oulussa pelatussa kaupunkiottelussa Raahen Lauri Kaartokallion voltti/kärrynpyörä kunnarin jälkimainingeissa oli ehdottomasti kiertueemme helmiä. Yhtään huonommaksi ei jäänyt ykköspesiksen puolella Helsingin Puna-Mustien Jarkko Pesola, joka lyötyään kunniaa patsasteli mariobalotellimaiseen tyyliin keskellä kolmospesää.

Tripin paras sitaatti kuultiin heti kärkeen avausottelussa Kitee-Sotkamo. Palkinnon pokkaa vielä toistaiseksi tuntematon mieshenkilö, joka oli saapunut Rantakentälle nauttimaan aurinkoisesta torstai-illasta ja huippuluokan kansallispeliviihteestä. Vieraiden rakenneltua palottoman ajolähdön totesi tämä kiteeläisherra jotakuinkin seuraavasti: ”Parempi se olis ajoton palo, kuin paloton ajo.” Näinpä juuri.

Makkaroita matkan aikana tuli syötyä vähintäänkin yhden kesän tykötarpeiksi. Lopullista varmuutta kokonaismäärästä ei ole, mutta laadusta on. Makkaramestarit ovat kaikilla ottelupaikkakunnilla ehdottomasti arvonimensä ansainneet. Parhaan pelimakkaran palkintoa emme kykene yksittäiselle paikkakunnalle jakamaan, mutta parhaasta makkaravalikoimasta palkinnon ansaitsee Koskenkorva, sillä Sähkökoje–Areenalla oli tarjolla peräti kolmea erilaista makkaraa.

Koskenkorvalle menee myös parhaan pesisbiisin pytty. Juha Niemen astellessa mailan varteen Honkalanmäessä kajahtaa ilmoille hirmukuntoiselle lyöjätykille varta vasten värkätty kipale. Maistiaisia löytyy vaikkapa tästä: http://www.youtube.com/watch?v=mn5DRtLG_Bg&feature=plcp

Prologi-blogissamme vajaat kaksi viikkoa sitten mainitsimme, että heinäkuu on runkosarjan osalta ratkaisujen aikaa. No, trippimme aikana kovinkaan lopullisia ratkaisuja ei vielä nähty ja hyvä niin, jännitys säilynee aivan viimeisille ottelukierroksille asti.

Yksitoistapäiväisemme kovin joukkue oli Joensuun Maila, joka 2,25 pisteen ottelukeskiarvollaan onnistui nousemaan myös sarjataulukossa yhden sijan. Vielä JoMaakin enemmän asetelmiaan paransi Koskenkorva, joka nousi kuudennelta sijalta kolmanneksi kerättyään viidestä tripin aikaisesta ottelustaan keskimäärin 2,2 pistettä/ottelu, vahva suoritus sekin.

Vaikeimmaksi heinäkuun alku osoittautui Hyvinkäälle, joka putosi kolmossijalta kuudenneksi kerättyään neljästä ottelustaan keskimäärin puoli pistettä. Hyvinkäällä on tosin 2-3 ottelua edellä olevia joukkueita vähemmän pelattuna, joten kotietuun pudotuspeleissä on vielä kaikki saumat.

Kovimman sisäpelijoukkueen viitta asetellaan Vimpelin Vedon harteille. Järviseutulaiset takoivat keskimäärin 11,2 juoksua/ottelu. Tiiveintä ulkopeliä tripin aikana esitti hallitseva Suomen mestari Sotkamo. Jymyn ulkokentästä otettiin yksitoistapäiväisen aikana ainoastaan 3,8 juoksua ottelua kohden!

Nihkeintä sisäpeli oli toisella Järviseudun joukkueella, Alajärvellä, sillä Ankkurit onnistui viidessä ottelussaan keskimäärin vain neljästi ottelua kohden. Ulkopelissä eniten tiivistettävää on Kankaanpäällä, joka taipui keskimäärin 10 kertaa ottelussa.

Henkilökohtaisella tasolla esiin nostetaan kaksi sisäpelissä vahvasti esiintynyttä pelimiestä. Jo mainittu Juha Niemi nousi tripin aikana mukaan lyöjätilaston voittotaisteluun iskettyään 11 päivässä hurjat 21 juoksua. Useimmin kotipesään viiletti Vimpelin Sami Haapakoski, jonka saldo tripin aikana oli 13 tuotua.

Road trip –kolmikko kiittää blogin seuraajia ja jää jännityksellä odottamaan runkosarjan loppuhuipennusta sekä syksyn tosipelejä. Varsin sateisesta heinäkuun alkupuoliskosta huolimatta lähtekäähän ihmeessä katsomoihin kannattamaan sitä omaa joukkuettanne.

Pesishän on parasta paikan päällä!

– Matti Lindholm, Mikko Hyytiä & Jonasz Savolainen

Sarjataulukko

Seura
1. Alajärven Ankkurit
2. Hyvinkään Tahko
3. Joensuun Maila
4. Jyväskylän Kiri
5. Kankaanpään Maila
6. Kiteen Pallo -90
7. Koskenkorvan Urheilijat
8. Kouvolan Pallonlyöjät
9. Pattijoen Urheilijat, Raahe
10. Seinäjoen Jymy-Jussit
11. Sotkamon Jymy
12. Vimpelin Veto

Minkä joukkueen uskot voittavan Superpesiksen runkosarjan?

Tällä hetkellä ei ole kyselyä käynnissä.