Koulupesissäännöt

Koulupesistä pelataan pesäpallon säännöin seuraavin poikkeuksin tai korostuksin:

Vuoronvaihto tapahtuu, kun kaikki ovat lyöneet kierroksen ja sen jälkeen on syntynyt kaksi paloa. Viimeistä lyöjää koulupesiksessä ei huomioida, vaan vuoronvaihto tapahtuu, kun yksi lyöntikierros on lyöty ja tämän jälkeen on syntynyt kaksi paloa. Tämä ns. paloton kierros päättyy, kun toisen kierroksen ensimmäinen pelaaja tulee lyöntivuoroon, ts. edellinen lyöjä on muuttunut lopullisesti juoksijaksi.  

Harhaheitolla on aina rajoitettu etenemisoikeus yhden pesän yli. 

Ajolähdössä viimeisellä lyönnillä on etenemispakko. 

Tolppasyöttö on kielletty. (Tällainen syöttö on mitätön.) 

Syöttölupa on kysyttävä ulkopesältä kuten pesäpallossa. 

Ottelut pelataan luokkasekajoukkuein (4+5). Alempi luokka-aste saa pelatessaan ylempää luokka-astetta vastaan käyttää aina vain yhtä lisäpelaajaa. Lisäpelaajan tulee olla “vähemmistösukupuolta“. ts. joukkueessa on oltava 5 tyttöä ja 5 poikaa. 

Kolmen jokerin käyttö on sallittu jokaisessa sisävuorossa. Jokerit eivät saa olla kaikki samaa sukupuolta (2+1). Samaa sukupuolta olevat jokerit eivät saa lyödä peräkkäisillä lyöntivuoroilla. Jokerit voivat lyödä ns. palottoman kierroksen viimeisinä lyöjinä ja jokerit voivat lyödä peräkkäin.  

Mahdollisessa kotiutuskisassa joukkueiden tulee käyttää saman verran tyttö- ja poikapelaajia. 

Pelit pelataan tenavapallolla. 

Peliaika on 40 minuuttia tasavuoroin.

Kunniajuoksun jälkeen peliä ei vihelletä poikki.  

Pelinjohtajana toimii oman koulun oppilas tai opettaja. 

Alakouluissa pelikenttänä on poikien kenttä (myös takarajan taakse voidaan asettaa rajoitus turvallisuuden niin vaatiessa), syöttölautasta siirretään 50 cm lähemmäs etuviivaa. Yläkouluilla pelikenttänä on naisten kenttä ilman kaarta, syöttölautanen on 1m suorasta etuviivasta.  

  • Vihellykset:

  • palo: piip piip
  • laiton: pi piip pi piip pi piip
  • koppi: pi pi pi pi pi pi
  • peli alkaa tai loppuu: piiip piiip piiip
  • peli poikki ja peli jatkuu: piip