Toiminta

 

Suomen Pesäpalloliitto PPL ry:n 

TOIMINTASÄÄNNÖT 

 

LIITON NIMI, KOTIPAIKKA JA TARKOITUS

 

1 §

Yhdistyksen nimi on Suomen Pesäpalloliitto PPL ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Näissä säännöissä käytetään yhdistyksestä nimeä liitto.

2 §

Liiton tarkoituksena on kansallispelimme pesäpallon ja vastaavanlaisen lyömäpalloilun edistäminen, kehittäminen ja valvominen, kilpailu-, nuoriso- ja kuntoliikuntatoiminnan harjoittaminen sekä toimiminen mainittuja toimintoja harjoittavien jäsentensä valtakunnallisena yhdyselimenä.

Liiton toiminnan perustana ovat liikunnan eettiset arvot ja urheilun reilun pelin periaatteet.

3 §

Liitto toteuttaa tarkoitustaan

  • kehittämällä ja ylläpitämällä pesäpallon sarjajärjestelmää
  • järjestämällä myös muunlaisia kilpailutilaisuuksia sekä edistämällä pesäpalloilua harraste- ja terveysliikuntana
  • laatimalla ja julkaisemalla pelisäännöt sekä kehittämällä ja valvomalla pelaamista koskevaa muuta kilpailu- ja edustuskelpoisuussäännöstöä
  • edistämällä uusien pesäpalloseurojen perustamista ja huolehtimalla siitä, että mahdollisimman monet muutkin urheiluseurat pitävät pesäpalloa ohjelmassaan
  • tukemalla ja tehostamalla seurojen, muiden jäsenyhdistysten ja toiminnallisten alueidensa toimintaa ja koulutusta
  • toimimalla yhteistyössä muiden yhteisöjen kanssa pesäpallon aseman vahvistamiseksi
  • harjoittamalla kustannustoimintaa sekä voittoa tavoittelematta urheiluvälineiden välitystä jäsenilleen sekä tekemällä toiminnan vaatimia sopimuksia
  • valvomalla sääntöjen noudattamista ja ratkaisemalla niitä koskevat rikkomukset ja erimielisyydet

LIITON JÄSENET

4 §

Liiton jäseneksi voi päästä kirjallisen hakemuksen perusteella pesäpalloa, baseballia tai softballia harrastava tai näitä toimintoja edistävä rekisteröity yhdistys.

Uudet jäsenet hyväksyy liittojohtokunta.

Jäsenet ryhmitetään alueellisen kokonaisuuden muodostaviin toiminnallisiin alueisiin. Jäsenen katsotaan ilmoituksessaan sitoutuneen noudattamaan näitä sääntöjä ja liiton johtoelinten päätöksiä sekä vastaamaan muista liiton mahdollisesti asettamista velvoitteista. Liiton syyskokous määrää jäsenille liittymismaksun sekä vuosittaisen jäsenmaksun.

Henkilö, joka toiminnallaan on erikoisessa määrin edistänyt liiton tarkoitusperien toteuttamista, voidaan liittojohtokunnan esityksestä ja liittokokouksen päätöksellä kutsua liiton kunniapuheenjohtajaksi tai kunniajäseneksi.

Liittojohtokunta voi hyväksyä ulkojäseneksi pesäpallotoimintaa harjoittavan ulkomaisen yhteisön, jonka tarkoitus on aatteellinen ja joka kotivaltiossaan tunnustetaan itsenäiseksi oikeushenkilöksi. Ulkojäsenellä on läsnäolo- ja puheoikeus mutta ei äänioikeutta liittokokouksessa.

SITOUTUMINEN ANTIDOPINGTOIMINTAAN

5 §

Liitto ja sen jäsenet ovat sitoutuneet kulloinkin voimassa olevaan Suomen Antidopingtoimikunnan dopingsäännöstöön sekä Euroopan Neuvoston dopingin vastaisen yleissopimuksen, pohjoismaisen antidopingsopimuksen sekä Suomen allekirjoittamien muiden kansainvälisten antidopingsopimusten mukaisiin sääntöihin.

LIITOSTA EROAMINEN JA EROTTAMINEN SEKÄ MUUT KURINPITOTOIMET

6 §      

Jäsen voi erota liitosta tekemällä siitä lainmukaisen ilmoituksen. Eroaminen tulee voimaan liiton kulumassa olevan toimintavuoden päättyessä.

Jos jäsenyhdistys tai -yhteisö purkautuu, katsotaan sen jäsenyys päättyneeksi.

7 §

Jäsenyhdistystä tai -yhteisöä taikka sen jäsentä, joka ei noudata näitä sääntöjä tai liiton johtoelinten päätöksiä ja määräyksiä tahi muulla tavoin toimii liitolletai pesäpallolle lajinavahinkoa tuottavasti, voi liittojohtokunta rangaista sen jälkeen kun asianomaiselle on annettu tilaisuus selityksen antamiseen määräajan kuluessa

  • liitosta erottamisella määräajaksi tai ainaiseksi
  • yksityisluontoisella tai julkisella varoituksella
  • kilpailu- tai toimitsijakiellolla määräajaksi tai ainaiseksi

Sama oikeus on jäsenyhdistyksellä tai -yhteisöllä sen jäsentä kohtaan.

Kilpailu- tai toimitsijakelvottomuus ei vapauta avoinna olevista velvoitteista liittoa kohtaan. Kurinpitotoimen kohteeksi joutunut voi saattaa asian Urheilun oikeusturvalautakunnan tutkittavaksi.

LIITON HALLINTO

Liiton päätösvaltaa käytetään liittokokouksessa. Liiton hallituksena toimii liittojohtokunta.

8 §

Liitolla on kaksi varsinaista liittokokousta, kevätkokous ja syyskokous. Kevätkokous pidetään vuosittain maalis-huhtikuussa ja syyskokous vuosittain loka-marraskuussa. Kokoukset pidetään liittojohtokunnan määräämänä aikana ja määräämässä paikassa. 

Ylimääräinen liittokokous pidetään, jos liittokokous tai liittojohtokunta niin päättää tai jos yksi kymmenesosa äänioikeutetuista jäsenistä sitä vaatii kirjallisesti liittojohtokunnalta erityisesti ilmoitettua asiaa varten.

Kokous on kutsuttava koolle kahden kuukauden kuluessa vaatimuksen esittämisestä.

Kutsu liittokokoukseen on lähetettävä kirjeitse jäsenille kuukautta ennen liittokokousta.

9 §

Jäsenillä on oikeus osallistua liittokokoukseen yhdellä nimetyllä varsinaisella edustajalla ja lisäedustajilla. Jäsenen päätäntävaltaa käyttää sen varsinainen edustaja, lisäedustajilla on vain puhevalta. Sama henkilö voi edustaa enintään viittä jäsentä. Äänioikeutettuja ovat jäsenyhdistykset, jotka ovat maksaneet liiton jäsenmaksun, joka määritellään vuosittain syyskokouksessa.

Voidakseen käyttää kokouksessa äänioikeutta, jäsenen on ilmoitettava osallistumisesta kokoukseen etukäteen ja toimitettava jäsenseuran antama valtakirja Pesäpalloliittoon viimeistään kokouskutsussa mainittuun päivään mennessä.

Liiton kunniapuheenjohtajalla, kunniajäsenillä, liiton puheenjohtajalla, liittojohtokunnan jäsenillä, liiton ulkojäsenillä, liiton toiminnanjohtajalla sekä mahdollisten valiokuntien jäsenillä on liittokokouksessa puhevalta.

10 §

Liittokokouksessa jokaisella jäsenellä on yksi ääni.

11 §

Päätökseksi tulee, ellei näissä säännöissä ole muuta määrätty, mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Vaaleissa tulevat valituiksi eniten ääniä saaneet. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan kanta, vaaleissa saman äänimäärän saaneiden kesken arpa.

Liiton puheenjohtajan vaalissa on kuitenkin saatava yli puolet annetuista äänistä. Ellei ensimmäisessä äänestyksessä kukaan ehdokkaista ole saanut yli puolta annetuista äänistä, toimitetaan uusi vaali kahden ensimmäisessä vaalissa eniten ääniä saaneen välillä.

12 §

Liiton kevätkokouksessa

  • esitetään liittojohtokunnan laatima liiton toimintakertomus edelliseltä toimintavuodelta ja keskustellaan siitä
  • esitetään liiton tilikertomus edelliseltä toimintavuodelta sekä tilintarkastajien siitä antama lausunto ja päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta sekä vastuuvapauden myöntämisestä liittojohtokunnalle ja muille tilivelvollisille
  • käsitellään muut esityslistaan merkityt asiat.           

Liiton  syyskokouksessa

  • päätetään liittymis- ja jäsenmaksun suuruudesta
  • päätetään liiton puheenjohtajalle ja liittojohtokunnan jäsenille maksettavista palkkioista
  • valitaan joka toinen vuosi liittojohtokunnan puheenjohtaja, jota myös kutsutaan liiton puheenjohtajaksi. Lisäksi liittokokous valitsee kahdeksi kalenterivuodeksi kerrallaan erovuoroisten tilalle uudet liittojohtokunnan jäsenet. Valittujen toimikausi alkaa seuraavan kalenterivuoden alusta.
  • valitaan kaksi tilintarkastajaa ja kaksi varatilintarkastajaa tarkastamaan seuraavan tilivuoden  tilejä ja hallintoa. Yhden tilintarkastajan tulee olla Keskuskauppakamarin tai kauppakamarin hyväksymä tilintarkastaja
  • vahvistetaan seuraavan vuoden toimintasuunnitelma ja talousarvio
  • käsitellään muut esityslistaan merkityt asiat

13 §

Jäsenen kirjallisesta vaatimuksesta on varsinaisen liittokokouksen esityslistalle merkittävä asia, jonka jäsen haluaa saada liittokokouskäsittelyyn edellyttäen, että tämä esitys on jätetty liittojohtokunnalle viimeistään 21 päivää ennen kokousta.

14 §

Liittojohtokunnan muodostavat liiton syyskokouksen kahdeksi kalenterivuodeksi valitsemat liiton puheenjohtaja ja kahdeksan jäsentä, joista liittojohtokunta valitsee johtokunnalle ensimmäisen ja toisen varapuheenjohtajan. Muista jäsenistä puolet on vuosittain erovuorossa. Liittojohtokunnan jäsenten valinnassa tulee huomioida tasa-arvon periaatteet.

Liittojohtokunnan jäsenten vaalia valmistelemaan liittojohtokunta voi nimetä vaalitoimikunnan ja sille ohjesäännön. Vaalitoimikunnan tehtävänä on valmistella perusteltu esitys liittokokoukselle.

Liittojohtokunta on päätösvaltainen neljän jäsenen läsnäollessa, joista vähintään yhden on oltava puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja. Liittojohtokunnassa tulee päätökseksi mielipide, jota kannattaa yli puolet äänestyksessä annetuista äänistä ja vaaleissa tulevat valituiksi eniten ääniä saaneet.       

Jos vaalissa valitaan vain yksi henkilö, valituksi tuleminen edellyttää kuitenkin, että ehdokas saa yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee vaaleissa arpa ja muutoin puheenjohtajan mielipide.

15 §

Liittojohtokunnalle kuuluvat seuraavat tehtävät:

  • kutsuu koolle liittokokoukset ja valmistelee niissä esitettävät asiat
  • ratkaisee jäseneksi pääsyasiat
  • hoitaa liiton talousasiat
  • nimittää ja erottaa liiton toiminnanjohtajan sekä vahvistaa henkilökunnan nimitykset ja erottamiset
  • johtaa liiton kilpailu-, koulutus- ja muuta toimintaa
  • vahvistaa edustus- ja kilpailukelpoisuussäännöt, pelisäännöt ja sarjajärjestelmän sekä valvoo niiden noudattamista
  • valitsee liiton edustajat liiton ulkopuolisiin tehtäviin
  • laatii toimintasuunnitelman ja talousarvioesityksen sekä toiminta- ja tilikertomuksen
  • nimittää avukseen tarpeelliseksi katsomansa valiokunnat ja toimikunnat
  • myöntää ansiomerkit ja viirit
  • seuraa ja edistää pesäpalloilun kehitystä
  • päättää liiton omaisuuden myymisestä, vaihtamisesta ja kiinnittämisestä

Liittojohtokunnalla ei ole oikeutta siirtää antidopingtoimintaan liittyviä velvollisuuksia, tehtäviä ja toimivaltaansa.

TILI- JA TOIMINTAKAUSI

16 §

Liiton tili- ja toimintakausi on 1.1.-31.12.

LIITON NIMENKIRJOITUS

17 §

PPL:n nimen kirjoittavat puheenjohtaja, varapuheenjohtajat ja toiminnanjohtaja yksin tai liittojohtokunnan jäsenet kaksi yhdessä.

LIITON SÄÄNTÖJEN MUUTTAMINEN JA LIITON PURKAMINEN

18 §

Näiden sääntöjen muuttamista tai liiton purkamista koskeva päätös on tehtävä siten, että sääntömuutosten kohdalta päätös tehdään yhdessä liittokokouksessa, jossa ehdotusta kannattaa vähintään 3/4 kokouksessa annetuista äänistä ja liiton purkamisen kohdalta kahdessa perättäisessä liittokokouksessa, joiden välillä on vähintään kolme kuukautta ja joissa molemmissa ehdotusta kannattaa vähintään 3/4 kokouksessa annetuista äänistä.

Jos liitto päätetään purkaa tai lakkauttaa, sen omaisuus on käytettävä liittokokouksen määräämällä tavalla pallonlyönnin edistämiseen.

19 §                                                                     

Saavutetut jäsenoikeudet säilyvät.                                                              

Nämä toimintasäännöt on vahvistanut Suomen Pesäpalloliitto PPL ry:n kevätkokous 20.4.2008.