Lauri Pihkala ABC

A

Aurinkoläpät silmälaseissa ja reppu sekä vanhemmiten suksisauvat olivat Lauri "Tahko" Pihkalan tuntomerkkejä. Hän viettikin paljon aikaa reissun päällä opintomatkoillaan. Koko kansan "Tahko" asui vuosina 1916-81 Helsingin Töölössä, Sibeliuksenkatu 3-Ruusulankatu 17 -korttelissa (ent. Kammiokatu).

B

Baseballiin "Tahko" tutustui ensimmäisen kerran Yhdysvaltojen itsenäisyyspäivänä 4.7.1907, kun hän pääsi seuraamaan Boston Red Soxin peliä. 19-vuotias ylioppilas teki kiinnostuneena muistiinpanoja kaikesta, mitä näki. "Tahko" ihmetteli, kuinka haltioissaan yleisö oli pitkäveteiseltä vaikuttaneesta pelistä. Jotakin kiehtovaa siinä kuitenkin oli, kun ihmiset elivät niin innoissaan ottelussa mukana. "Tahkon" aivot raksuttivat. Kenties juuri tuolloin alkoi ensimmäistä kertaa muhia ajatus suomalaisen pallonlyöntipelin kehittämisestä.

C

Chicago oli yksi matkakohteista, kun "Tahko" teki kolmannen Amerikan matkansa. Matkaseurana hänellä oli kirjailija Yrjö Kivimies. Aikaisemmilta matkoilta "Tahkoon" oli tarttunut innostus autoiluun, jota hän nyt halusi päästä koettamaan toden teolla. Kun budjetti oli tiukka, hätä keksi usein keinoja. "Tahko" käyttikin monesti autoaan nukkumispaikkana. Näin kävi huhujen mukaan myös Kalevan kisoissa Kouvolassa vuonna 1958, kun poliisi luuli aluksi käräyttäneensä ratin taakse sammuneen miehen.

D

Debattia ja draamaakin mahtui Lauri "Tahko" Pihkalan elämään. Hänen suhteissaan tasavallan presidenttiin Urho Kaleva Kekkoseen oli säännöllisesti nähtävissä pientä kitkaa. Yhtenä syynä Pihkala on maininnut menettelytavat Paavo Nurmen kilpailukieltoa koskevassa asiassa.

E

Ennätyksiä "Tahko" tehtaili urheilijanurallaan lukuisia. Hän voitti 400 metrin Suomen mestaruuden 1910. Tämän jälkeen 200, 400 ja 800 metrin mestaruudet tulivat kahtena vuonna peräkkäin 1911-12. Vastaavaan kolmoismestaruuteen ei kukaan muu ole myöhemmin yltänyt samoissa kilpailuissa. Suomen ennätyksiä Pihkala sivusi tai paransi 200, 400 ja 800 metrillä useita kertoja vuosina 1909-12. Lauri Pihkalan urheiluennätyksiksi jäivät 23,4 (200 metriä), 51,5 (400 metriä), 1.58,1 (800 metriä, ensimmäinen suomalainen kahden minuutin alitus), 2.42,8 (1000 metriä, SE 1911), korkeus 1,79 (oma pituus), 3,30 (seiväs) ja 11,80 (kuula).

F

Filosofina "Tahkoa" arvostettiin korkealle. Hänen urheilufilosofiansa kantava ajatus oli olla asettamatta urheilua itsetarkoitukseksi, vaan sillä oli muitakin päämääriä. Urheilun tehtävä oli "Tahkon" mukaan vahvistaa kansallista yhtenäisyyttä, parantaa maanpuolustustaitoja, kohentaa kansan fyysistä kuntoa ja kasvattaa nuorisoa.

G

Gummerus oli Lauri "Tahko" Pihkalan nimi syntyjään. Hänen isänsä oli Pihtiputaan kirkkoherra, rovasti Aleksander Gummerus ja äitinsä Alma Nordlund.

H

Hiihtoa "Tahko" piti jopa tärkeimpänä ja arvokkaimpana lajina kaikista: "Hiihto sopii kaikille, vauhtia rakastaville, niin lihaville kuin laihoillekin ja eritoten lihaville." Erityisesti Puolustusvoimien kannalta hän totesi hiihtotaidon olevan merkittävä etu maallemme. "Tahko" laittoi myös alulle lukemattoman määrän erilaisia hiihtotapahtumia, kuten Napapiirin Hiihdon, Pirkan Hiihdon ja Salpausselän Kisat. Kansanhiihdot ja laturetket kuvastavat hänen urheilufilosofiaansa, jonka tärkeä päämäärä oli antaa kansalle urheilun harrastamisen mahdollisuuksia. Myöhemmin "Tahko" on puhunut erityisen innostuneesti suunnistuksesta urheilumuotona: "Suunnistus on niin mukavaa, että on ihme, ettei se ole syntiä."

I

Ilosjoen kylällä sijaitseva Hiekanpään talo on Lauri "Tahko" Pihkalan kotipaikka. Lähimaastosta löytyy "Tahkon kenttä", jonka kova pohja vieläkin erottuu hiekkakankaasta. Ilosjoen kylä sijaitsee Pihtiputaan kunnassa, Länsi-Suomen läänissä, kymmenen kilometrin päässä kuntakeskuksesta etelään. "Tahko" toimi aktiivisesti kotiseurassaan Pihtiputaan Tuiskussa ja toi myös pesäpallon seuran ohjelmaan heti alkuvuosista lähtien. Reissuiltaan hän otti mukaansa pallon, räpylät ja mailan.

J

Jyväskylän lyseossa, maamme vanhimmassa suomenkielisessä oppikoulussa, "Tahko" aloitti vuonna 1898. Viiden vuoden kuluttua hän kuitenkin erosi koulusta ja luki itsensä yksityisesti ylioppilaaksi (1905). Helsingin yliopistosta "Tahko" valmistui filosofian kandidaatiksi 1912 ja aktiiviupseeritutkinnon hän suoritti 1934. Vuonna 1948 hänelle myönnettiin professorin arvonimi.

K

Kunniapuheenjohtajan arvonimi "Tahkolle" myönnettiin sekä Suomen Ladusta että Suomen Pesäpalloliitosta. Hän oli mukana perustamassa molempia järjestöjä. Suomen Pesäpalloliiton perustava kokous pidettiin 10.10.1931, jonka jälkeen uuden erikoisliiton toiminta alkoi vuoden 1932 alusta (klikkaa lisätietoja aiheesta uuteen ikkunaan). Suomen Urheiluliiton kunniajäseneksi "Tahko" nimitettiin 1934.

L

Lontoon olympialaiset 1908 olivat yksi "Tahkon" urheilu-uran huipennuksista. Hänen lahjakkuudestaan kertovat lajivalinnat, sillä näissä kisoissa hän edusti Suomea korkeushypyssä ja neljä vuotta myöhemmin Tukholmassa 800 metrin juoksussa. Kilpailullinen menestys jäi vaatimattomaksi, mutta olympialaisten nostattama kansallistunne sai "Tahkon" hurmioon. Myöhemmin hän osallistui arvokilpailuihin pääasiassa johtotehtävissä.

M

Meriittejä ja tunnustuksia "Tahkolla" riittää. Monitoimimies oli osuva nimitys hänelle. Ajattelija, filosofi, ideanikkari, johtaja, kehittäjä, keksijä, kirjailija, kouluttaja, kriitikko, majuri, professori, sääntötietäjä, toimittaja, urheilija, valistaja ja valmentaja olivat häneen yleisesti yhdistettyjä etuliitteitä. Myöhemmällä iällä merkittävimpiä kunnianosoituksia ovat olleet liikuntatieteen tohtorin titteli 1969, Tahko Pihkala -seuran perustaminen 1979, postimerkki 1988 sekä kolme patsasta (Pihtipudas 1983, Helsinki 1988 ja Vierumäki 1989).

Suomen Urheilugaalassa 11.1.2010 Pihkala nimettiin Suomen urheilun kunniagalleriaan, http://www.halloffame.fi. Kesällä 2011 Pihkala saa vastaavan kunnian pesäpallon omaan kunniagalleriaan.

N

Nuorilla oli tärkeä paikkansa "Tahkon" urheilufilosofiassa. Kasvatuksellisina periaatteina hän painotti kuuliaisuutta, vastuuntuntoa, yhteistoimintakykyä ja yksilön itsenäisyyttä. "Tahko" halusi viedä urheilun ilosanomaa kouluihin. Lapset ja nuoret jaksavat keskittyä paljon paremmin koulunkäyntiin, jos ylimääräistä energiaa puretaan välillä urheilukentällä. 

O

Opistoideologian isä, Lauri "Tahko" Pihkala. Jo vuonna 1916 Lauri Pihkala esitti urheiluopiston toiminnan neljä perusideaa Urheilulehdessä olleessa kirjoituksessaan. Ensimmäiseksi tehtäväksi hän määritteli pitkät liikuntakurssit, jotka oli tarkoitettu opettajille. Toisena toimintamuotona olivat ”Kesäpoikain urheilukoulut”, ne oli tarkoitettu erityisesti koulunsa juuri päättäneille pojille. Kolmantena kurssimuotona olivat lyhyet neuvojakurssit, joilla oli määrä opettaa liikunnan perusasioita. Neljäntenä ajatuksena opiston toiminnassa oli ”Vierailijoiden osasto”, jonka tavoitteena oli tarjota liikunnallista ohjelmaa vapaa-aikaa viettäville kansalaisille (lähde: http://www.vierumaki.fi). Suomen itsenäistymiseen liittyneet tapahtumat ja kansaa repinyt sisällissota viivästyttivät hankkeen aloitusta. Lopulta Suomen Urheiluopiston toiminnan käynnistänyt Urheiluopiston Kannatusosakeyhtiön perustava kokous saatiin pidettyä 13. helmikuuta vuonna 1927.

P

Pesäpallo, pitkän kehitystyön tuloksena syntynyt suomalaisten oma kansallispeli, oli Lauri "Tahko" Pihkalan käsialaa. Ensimmäinen neljän pesän koeottelu pelattiin Helsingissä 14.11.1920 Pioneeripataljoona 1:n ja Hämeenlinnan suojeluskunnan välillä. Pitkäpallosta siirryttiin lopullisesti kansallispeliin pesäpalloon vuonna 1922, jolloin julkaistiin ensimmäiset viralliset pelisäännöt.

R

Rauna Elisabeth Mustakallio oli Lauri "Tahko" Pihkalan puoliso vuodesta 1916 lähtien. Perheeseen syntyi yhteensä viisi lasta. 

S

SVUL:ssa "Tahko" on ollut mukana järjestötoiminnassa pitkään. Urheiluneuvojana (konsulentti) hän toimi vuosina 1913-1917. SVUL:n urheilujaoston puheenjohtajana vierähtivät vuodet 1927-1938. Myöhemmin hänet nimitettiin myös järjestön kunniapuheenjohtajaksi. SVUL:n ehdotuksesta "Tahkolle" myönnettiin 1948 Suomen liikuntakulttuurin ja -urheilun suuri ansioristi, joka on liikuntakulttuurin alalla jaettavista kunniamerkeistä merkittävin ja se voi olla kerrallaan enintään kahdellatoista haltijalla. Suuria ansioristejä on jaettu vuodesta 1936 lähtien, jolloin ensimmäisen ansioristin sai opetusneuvos Hilma Jalkanen.

T

Talviloman lanseeraaminen kouluissa oli "Tahkon" edistämä ajatus vuodelta 1934. Ensimmäistä kertaa idean esitti kouvolalainen voimistelunopettaja ja suojeluskuntaupseeri Santeri Hirvonen, mutta sen eteenpäinvieminen oli "Tahkon vastuulla. Hiihtoloma oli tarkoitettu innostamaan koululaisia lisäliikuntaan ja ennen kaikkea kohentamaan heidän terveydentilaansa. Vaikka ideaa alkuun vastustettiin, kouluhallitus lopulta toteutti sen oppikouluissa keväällä 1933 ja kansakouluissa vuotta myöhemmin.

U

"Urheilijan opas" oli vuonna 1908 20-vuotiaan "Tahkon" huikea, 370-sivuinen avaus kirjailijana. Yhä edelleen, 100 vuotta ilmestymisensä jälkeen, opus on ehdottomasti lukemisen arvoinen. Omia itsenäisiä teoksia "Tahko" julkaisi lähes 30 kappaletta. Tuottelias kirjailija oli myös ahkera toimittaja. "Tahko" kunnostautui Kirin (perustamansa riippumaton urheilulehti) päätoimittajana ja Suomen Urheilulehden avustajana, minkä lisäksi hänen kirjoittamiaan artikkeleita julkaistiin useissa lehdissä.

V

Vanhalla ylioppilastalolla Helsingissä professori Lauri "Tahko" Pihkala lausui Suomen Ladun perustamissanat 28.1.1938. Järjestön nimi viittaa hiihtourheilun lisäksi myös latujen avaamiseen kansanurheilulle, jossa kilpailun sijaan tärkeämpää on kunnon kohottaminen.

Y

Yhdysvaltoihin "Tahko" teki paljon opintomatkoja 1900-luvun alussa. Ideoitaan hän ei tuonut suoraan kotimaahansa, vaan muokkasi niitä suomalaisille sopiviksi. Pallonlyöntipelien lisäksi "Tahko" kehitti 1960-luvulla muun muassa salamapallon, eräänlaisen amerikkalaisen jalkapallon pohjoismaisen vastineen.

Ä

Äkisti ei huipputuloksia saavuteta. Sen tiesi myös Lauri "Tahko" Pihkala, joka korosti riittävän pohjakunnon rakentamista ennen kuin harjoittelua voidaan koventaa ja vauhtia lisätä. Hän lanseerasi myös verryttelyn käsitteen ja puhui paljon sen puolesta: "Leikittelevä verryttely, ponnistamisen ilo, terveen väsymyksen autuus ja kunnon nousun hurma, siinä tarkoituksenmukaisen valmennuksen aaltoileva nousuvesi."

Ö

Ökyä "Tahkosta" ei saanut tekemälläkään. Varsinkin pesäpallon alkuaikoina pelien järjestämisen vaikeutena oli varustepula, mutta mestari näytti itse esimerkkiä, miten vaatimattomistakin tykötarpeista saadaan ihmeitä aikaan. Sama linja jatkui myöhemminkin. "Ei me mihinkään hotelliin mennä, koululle vain", "Tahko" on todennut nuorten leirillä ollessaan. Tarvittaessa nukkumispaikaksi kelpasi vaikka auto.

Aiheesta lisää

PDF-tiedostoTahko Pihkala Roll Up (pdf) (1.5 MB)

Sivun toteutus: Antti Kallio
antti.kallio(ät)pesis.fi