1939: Pallopelejä Karjalassa vuodesta 1687

14.3.2007

Pesäpallolla oli todella vankka asema Karjalassa 1930-luvulla. Viipuri oli merkittävä kansallispelin keskus.

Pesäpalloa Jääskessä harrastivat Enson Kisailijat, Jääsken Kirijät ja TUL:n sarjoissa Enson Koitto. Enson ja Jääsken suojeluskunnilla oli omat pesäpallojoukkueet. Puulaakipesäpallo oli myös suosittua, esim. Enso-Gutzeitin tehtaiden sisäisiin pesäpallosarjoihin vuonna 1938 otti osaa 10 joukkuetta.

 

Enson Kisailijoiden sini-valkoiset edustusasut nähtiin viisi kautta Suursarjassa. Seuran nuorten joukkue pelasi SM-loppuottelussa vuonna 1938, mutta hävisi Pirkkalan Urheilijoille juoksuin 1 – 8. Kisailijoiden parhaita pelaajia olivat Itä – Länsi -ottelussa pelanneet Kosti Höglund, Unto Majander ja Uuno Käkönen. Enson Suursarjajoukkueessa pelasi tuleva pikaluistelun vuoden 1947 maailmanmestari sekä vuoden 1948 talviolympiakisojen luistelun 10 000 metrin hopeamitalisti Lauri ”Lassi” Parkkinen. Hän pelasi 3-varavahtina Idän joukkueessa vuonna 1938. Kaikkien aikojen paras kakkosvahti Olli Hanski aloitti pesäpallouransa Jääsken Kirjöiden puna-musta-valkoisissa väreissä. Hän voitti kaksi Suomen mestaruutta Lahden Maila-Veikoissa vuosina 1951 ja 1952 ja pelasi 14 Itä - Länsi -ottelussa.

 

Enson Kisailijoiden pesäpallotoiminnan vetäjä oli Antti Vänskä. Hän oli myös SVUL:n Viipurin piirin pesäpallojaoston puheenjohtaja vuosina 1936 – 1944. Kun kotinsa menettäneet Helsinkiin siirtyneet karjalaiset perustivat vuonna 1941 uuden pesäpallon erikoisseuran Puna-Mustat, niin Antti Vänskä valittiin seuran varapuheenjohtajaksi. Koska Enson Kisailijat ja Viipurin Kisa-Veikot eivät voineet pelata vuonna 1941 Suursarjassa kotikenttien jäätyä uuden itärajan taakse, Puna-Mustat sai niiden Suursarjapaikan eli PuMu jatkoi myös osaltaan Enson pesäpalloperinnettä.

 

Enson Kisailijoiden kantava voima oli Reino (Retu) ”Anssin isä” Kukkonen, joka oli seuran sihteeri vuosina 1921 – 1939. Hän toimi Suomen Urheiluliiton toiminnanjohtajana vuosina 1940 – 1952.

 

Vaikka luovutettu Karjala oli osa Suomea, sen pesäpalloharrastus on lähes kokonaan unohdettu, vaikka se oli yhtä laajaa ja aktiivista kuin esim. Etelä-Pohjanmaalla. Olen koonnut tietoja pesäpalloharrastuksesta luovutetussa Karjalassa, joka on erityisen hankalaa, koska lähes kaikki Karjalassa lajia itse harrastaneet ovat pian kuolleet. Keskustelin pari viikkoa sitten Harlun Kunnon vuoden 1939 pesäpallojoukkueen mailapojan kanssa ja hänelläkin oli ikää jo yli 80 vuotta. Kirjallista aineistoa on niukasti, koska karjalaisten urheiluseurojen ja urheilun piirijärjestöjen arkistot jäivät oikeasti ”sodan jalkoihin”.

 

Junanvaunut joihin oli evakuoitu karjalaisten urheiluseurojen ja piirijärjestöjen asiakirjoja sai sodan aikana ilmapommin ”täysosuman” Viipurin ratapihalla. Olen koonnut aiheesta ottelutuloksia ja -pöytäkirjoja sekä muita tietoja seurojen toiminnasta, seurojen tunnuksia, vanhoja valokuvia ymv. Osan aineistosta olen toimittanut Suomen Pesäpallomuseoon Vimpeliin. Lisätietoja kaivataan edelleen.

 

Pallopeleillä on Karjalassa ja Suomessa pitkät perinteet. Sortavalassa pojat pelasivat palloa Kisamäellä ainakin vuonna 1687. Kirjallinen tieto siitä on säilynyt sen takia, että erästä poikaa lyötiin pelissä niin pahoin, että asiaa jouduttiin selvittämään oikeudessa. Luovutetun Karjalan alueella harrastettiin aktiivisesti pesäpalloa 1920- ja etenkin 1930-luvulla. Viipuri oli merkittävä pesäpallokeskus, siellä toimi lähes kaksikymmentä pesäpalloa harrastavaa urheiluseuraa. Parhaimmillaan Viipurista oli kaksi joukkuetta Suursarjassa: Viipurin Pallonlyöjät ja Viipurin Kisa-Veikot. Viipurin monien oppikoulujen välinen pesäpallon kilpailutoiminta loi hyvän pohjan seurojen toiminnalle. Viipurin keskustan Paraatikentän reunoilla oli satoja katsojia seuraamassa joka keväisiä oppikoulujen välisiä otteluja, joista oli pitkiä otteluselostuksia Karjala-lehdessä. Viipurissa toimi kaupungin seurojen perustama pesäpallotoimikunta, joka järjesti mm. keväällä lajia markkinoivia pesäpallopäiviä ja järjesti Viipurin sisäisiä pesäpallosarjoja. Viipurissa perustettiin vuonna 1933 oma pesäpallotuomarikerho. Viipurin Pallonlyöjät voitti sekä miesten (1928) että naisten (1934) Suomen mestaruuden. Idän joukkueen peliasun värit olivat alun perin Karjalan tunnusvärit punainen ja musta.

 

Karjalaisia pesäpallovaikuttajia ja Pesäpalloliitossa eri tehtävissä toimineita lajin kehittäjiä olivat Osmo Kupiainen, Uolevi ”Olli” Lamppu ja Erkki ”Pulla” Heikkilä. Heikkilä kehitti 1950-luvun lopussa ns. neljän miehen polttolinjan ja oli koko 1960-luvun Lännen pelinjohtaja 11 peräkkäisessä Itä-Länsi -ottelussa. ”Kuuluisin karjalaissyntyinen pesäpalloilija” on Kurkijoella syntynyt Veikko Hakulinen, joka pelasi Tampereen Mailassa ja Valkeakosken Hakan suomensarjajoukkueessa kopparina. Tosin hänen urheilumeriittinsä ovat hiihdon puolelta mm. 3 olympiakultaa, 3 MM-kultaa ja neljä kertaa Vuoden urheilija.

 

Monen suomalaisen ja pesäpalloilijan juuret ovat luovutetussa Karjalassa esim. Antti Tokkarin isä on kotoisin Sortavalasta. Seuraavassa on lueteltu kunnittain luovutetun Karjalan alueen urheiluseuroja, jotka osallistuivat Suomen Pesäpalloliiton, Työväen Urheiluliiton tai SVUL:n piirien pesäpallon kilpailutoimintaan. Näiden seurojen lisäksi oli suuri joukko seuroja, joissa harrastettiin pesäpalloa, mutta ei osallistuttu kilpailutoimintaan. Lähes kaikkien seurojen toiminta päättyi sotiin, koska kotipaikka oli hävinnyt. Jotkut seurat jatkoivat jonkin aikaa uusilla asuinseudulla, mutta varsin pian ne sulautuivat paikkakunnan muihin seuroihin.

 

Luovutetussa Karjalassa pesäpallon kilpailutoimintaan osallistuneita seuroja

 

(Yhteenvedossa mainitut tiedot: kunta, urheiluseuran nimi, maininta TUL, jos seura oli pelasi TUL:n pesäpallosarjoissa, perustamisvuosi, lisätietoja)

 

Antrea
Antrean Esa, 1922, sulautui 1955 Riihimäen Kiskoon

 

Harlu
Harlun Kunto, 1938
Harlun Urheilijat, 1921, seura lakkautettu 1965
Hämekosken Hyrske, 1930
Läskelän Riento, TUL, 1906

 

Heinjoki
Heinjoen Urheilijat, 1938, sulautui myöhemmin Kalevan Viestiin ja Vihdin Viestiin
Kämärän Urheilijat, 1932, liittyi alaosastoksi 1938 Heinjoen Urheilijoihin

 

Hiitola
Hiitolan Urheilijat, 1921

 

Impilahti
Impilahden Isku, 1926
Pitkärannan Pisto, 1921
Pitkärannan Tenho, TUL, 1926

 

Jaakkima
Jaakkiman Kisa, 1910, seura lopetettu vuonna 1955 Pieksämäellä

 

Johannes
Johanneksen Kireät, 1931
Johanneksen Mäenpojat, TUL, 1926
Johanneksen Palloilijat, suojeluskunnan seura
Johanneksen Urheilijat, 1934

 

Jääski
Enson Kisailijat, 1921
Enson Koitto, TUL, 1929
Jääsken Kirijät, 1914

Kanneljärvi
Kanneljärven Yritys, 1925

 

Kirvu
Kirvun Vilkas, 1907

 

Kivennapa
Kivennavan Ponteva, 1930
Raivolan Urheilijat, 1935

 

Koivisto
Koiviston Urheilijat, 1921

 

Kuolemanjärvi
Kuolemanjärven Kiri, 1934

 

Kurkijoki
Elisenvaaran Erä, 1934
Elisenvaaran Jymy, 1919, Elisenvaaran nuorisoseuran seura
Elisenvaaran Reipas, 1935, Elisenvaaran yhteiskoulun seura
Karjalan Pallo-Kaksoset, 1933, Kurkijoen ja Hiitolan yhteinen palloiluseuraseura
Kurkijoen Piiska, 1927, jatkoi Pöytyällä

 

Käkisalmi
Käkisalmen Käenpojat, 1926
Käkisalmen Palloilijat, 1932, seura lopetettu 1940

 

Metsäpirtti
Metsäpirtin Sarastus, 1928

Muolaa
Muolaan Rytmi, 1933
Perkjärven Alku, 1921

Pyhäjärvi Vpl
Pyhäjärven Kaiku, 1915


Rautu
Mäkrän Sovinto, 1920
Raudun Nuorisosseuran Palloilijat, 1930

Ruskeala
Ruskealan Kisa, 1935, jatkoi Matkaselän Ns. urheiluseura Kisan toimintaa

 

Räisälä
Räisälän Pamaus, 1908, toimi Kokemäellä 1960-luvulle asti

Sakkola
Kiviniemen Urheilijat, 1925
Sakkolan Jäntevä, 1913, jatkoi Lempäälässä 1950-luvulle asti

 

Salmi
Salmin Rajaviesti, 1920

Soanlahti
Soanlahden Salama, 1913

 

Sortavala
Sortavalan Kunto, 1926, kävi pelaamassa Tallinnassa vuonna 1931
Sortavalan Palloilijat, 1930
Sortavalan Palloseura, 1929, siirtyi Kuopioon 1945, myöhemmin nimellä Kalevan Pallo
Sortavalan Ponnistus, TUL, 1904, seura lopetettu 1945
Sortavalan Viritys, 1911, sulautui Porin Tarmoon

 

Sortavalan maalaiskunta
Helylän Ponteva, 1909
Helylän Voima, TUL, 1917
Sortavalan maalaiskunnan Urheilijat, 1925

 

Suistamo
Loimolan Urheilijat, 1932
Suistamon Sisu, 1924, toiminta jatkui Iisalmessa

 

Suojärvi
Suojärven Toverit, TUL, 1929
Suojärven Urheilijat, 1922

 

Säkkijärvi
Säkkijärven Ahjo, 1921, liittyi vuonna 1951 Utin Haukkoihin
Säkkijärven Rannanpojat, 1934

Terijoki
Kellomäen Mäenpojat, 1931, VPK:n urheiluseura
Terijoen Kiisto, 1929, toimi myöhemmin Järvenpäässä
Terijoen Rajamaila, 1932, lopetettu 1936, sulautui Terijoen Kiistoon
Terijoen Terä, 1926, yhteiskoulun urheiluseura
Terijoen Urheilu-Veikot, 1934

 

Uusikirkko
Uudenkirkon Terävä, 1902
Halilan Haukat, 1933

Vahviala
Vahvialan Kiista, 1922, sulautui Artjärven Ahjon vuonna 1953

 

Valkjärvi
Vaalimon Ponnistus, 1920
Valkjärven Isku
Valkjärven Vauhti, 1929,
Valkjärven Vauhdin Pallonlyöjät, 1934

 

Viipuri
Havin Kiri, 1935
Likolammen Lammenpojat, 1921
Sorvalin Veikot, TUL, 1905, siirtyi Lahteen, myöhemmin 1963 lukien nimellä Lahden Peli-Veikot
Talikkalan Toverit, TUL, 1903, jatkaa Hyvinkäällä Hyvinkään Urheilu-Toverit nimellä
Uuraan Urheilijat, 1926
Uuraan Vilpas, TUL, 1919, toimii Helsingissä
Viipurin Aliupseerien-Palloilijat, 1930, myös nimellä Viipurin Aliupseerien Urheilijat
Viipurin Kisa-Veikot, 1918, vuoteen 1922 asti nimellä Hiekkalaiset
Viipurin NMKY, 1923, siirtyi Lahteen, Lahden NMKY
Viipurin Pallo-38, 1938
Viipurin Pallonlyöjät, 1926
Viipurin Pallo-Veikot, 1932, vuodesta 1934 lukien nimellä Viipurin Ilves, muutti Tampereelle, nimi vuodesta 1944 lukien Ilves-Kissat
Viipurin Reipas, 1891, siirtyi Lahteen
Viipurin Ryhti, TUL, 1932

 

Viipurin maalaiskunta
Rauhalan NMKY, 1930
Karppilan Kaiku, TUL, 1921
Kilpeenjoen Urheilijat, 1932
Lyykylän Visa, 1931
Merijoen Urheilijat, 1930
Peron Vire, 1920
Talin Kisa-Veikot, 1925
Tammisuon Suonpojat, TUL, 1916

 

Vuoksenranta
Vuoksenrannan Säde, 1936

Äyräpää
Pölläkkälän Ura, 1921

 

Lähteitä:
Antti O. Arponen ; Luovutetun Karjalan urheilu.
Karjalan Urheilu. SVUL:n Etelä-Karjalan (Viipurin) piiri vuosina 1906 – 1956.
Urheilumme kasvot. Osa 3. Palloilu.
Karjala lehti sekä muita Karjalassa ilmestyneitä sanomalehtiä.

http://www.luovutettukarjala.fi/

 

Länsilohko 1939

 

Toijalan Pallo-Veikot 10 7 0 3 96-55 14
Tampereen Poliisi-Urheilijat 10 6 1 3 81-59 13
Loimaan Palloilijat 10 5 1 4 53-53 11
Helsingin Pallonlyöjät 10 5 0 5 53-63 10
Keravan Palloseura 10 4 0 6 49-56 8
Pallo-Toverit 10 2 0 8 55-101 4

 

Toijala loppuotteluun, Kerava ja PT putosivat välisarjaan.

 

Itälohko 1939

 

Haminan Palloilijat 10 9 0 1 92-21 18
Kuusankosken Veto 10 8 0 2 82-44 16
Enson Kisailijat 10 5 0 5 72-57 10
Viipurin Kisa-Veikot 10 4 0 6 51-45 8
Myllykosken Kilpa-Veljet 9 2 0 7 45-87 4
Kotkan Into 9 1 0 8 12-100 2

 

Hamina loppuotteluun, Myllykoski ja Kotka putosivat välisarjaan.

 

Loppuottelut


Haminan Palloilijat - Toijalan Pallo-Veikot 13 - 6
Toijalan Pallo-Veikot - Haminan Palloilijat 14 - 10