1936: Koripallo talviharjoittelumuotona

17.3.2007

Honkanen, Kivilinna, Sariola, Tarvajärvi... Tuttuja nimiä, jotka ovat ansioituneet myös pesäpallon parissa.

Lopputilanne / suursarjan itälohko 1936

 

Kuusankosken Veto 10 9 0 1 66-19 18
Lahden Maila-Veikot 10 5 2 3 53-36 12
Kotkan Into                    10 6 0 4 30-20 12
Viipurin Pallonlyöjät 10 5 1 4 23-23 11
Viipurin Kisa-Veikot 10 2 1 7 29-24 5
Siilinjärven Ponnistus 10 1 0 9 17-96 2

 

Kuusankoski loppuotteluun, VKV ja SiiPo putosivat valtakunnansarjaan.

 

Lopputilanne / suursarjan länsilohko 1936

 

Hämeenlinnan Pallokerho 10 8 0 2 47-29 16
Helsingin Pallonlyöjät 10 7 1 2 57-31 15
Pallo-Toverit, Helsinki 10 6 0 4 45-34 12
Tampereen Pyrintö 10 3 2 5 34-38 8
Riihimäen Pallonlyöjät 10 3 1 6 29-34 7
Seinäjoen Maila-Jussit 10 1 0 9 16-62 2

 

Hämeenlinna loppuotteluun, Riihimäki ja Seinäjoki putosivat valtakunnansarjaan.

 

Loppuottelut

 

27.9.36 KVeto - HPK 2-1

Tuomari: Teemu Saarinen

 

Veto: Nyman 1/1, Osmo Leino 1/1, Ahti Hakalainen, Kalevi Markkanen, Toivo Jokinen, Leo Hannula, Yrjö Perinne

 

HPK: Aarne Leivo, Heinänen, Eero Salisma 0/1, Ilmari Leino, Erkki Raassina, Antero Salisma 1/0

 

11.10.36 HPK - KVeto 6-2
Yleisöä: 1000

Tuomarit: Teemu Saarinen - M. Heinonen

 

HPK: "Mänkky" Mäkelä 0/1, Aarne Leivo 0/2, Rafael Aalto, Eero Salisma 1/1, Ilmari Leino 1/0, Erkki Raassina 1/1, Antero Salisma 2/0, Atte Hartikainen 1/0, Erkki Visuri 0/1

 

Veto: Nyman, Osmo Leino 0/1, Ahti Hakalainen, Kalevi Markkanen 0/1, Toivo Jokinen 1/0, Leo Hannula, Yrjö Perinne, Ossi Leino 1/0.

 

Mannerheim-ristin ritareita

 

Karsintojen voittajajoukkueessa Loimaan Palloilijoissa lukkaria pelasi Ilmari ”Imppa” Honkanen. Hän oli Loimaan Palloilijoiden perustaja- ja kunniajäsen ja pelasi Loimaan Palloilijoiden suursarjajoukkueessa viisi kautta. Reservi majuriksi ylennyt ja sodan aikana Mannerheimin ristillä numero 50 palkittu Honkanen oli myös legendaarinen kaukopartiomies: hänen seikkailuistaan voi lukea useasta dokumentaarisista kaukopartiokirjoista. 

 

"Impan" elämästä ilmestyi vuonna 2003 kirja ”Venäjällä on väljää": Marskin kaukopartioritarin sota hänen omien kirjeidensä valossa”(toimittanut Eino Marttinen, 198 sivua, WSOY), joka perustuu hänen sodan aikaiseen kirjeenvaihtoon perheen kanssa. Kirjassa on myös mainintoja ja valokuva Honkasen pesäpalloharrastuksesta.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ilmari_Honkanen.

 

Honkasen lisäksi löytyy myös ainakin toinen aktiivipesäpalloilija, Tuomas Gerdt, joka palkittiin sodan aikana Mannerheimin ristillä (numero 95). Tämän 1940- ja 1950-luvun Savonlinnan Pallokerhon suomisarjajoukkueen pelaaja nähtiin viimeksi 6.12.2005 Suomen itsenäisyyspäivänä kättelemässä ritarien harvenevassa joukossa Suomen tasavallan presidenttiä heti ensimmäisen kättelijän Pertti Iisalon jälkeen, joka hoitaa tehtävää ritarien vanhimpana edesmenneen kenraali Aadolf Ehrnrothin jälkeen.
Lisätietoa: http://fi.wikipedia.org/wiki/Tuomas_Gerdt.

 

Ilmari Honkanen toimi myös aktiivisesti Pesäpallon järjestötehtävissä seura- ja liittotasolla. Hän oli Suomen Pesäpalloliiton Laaka-lehden toimitussihteeri vuosina 1936 – 1938. Lehti ilmestyi parhaimmillaan 18 kertaa vuodessa. Suomen Pesäpalloliiton lehti ilmestyi 1930-luvulla vuosina 1931 – 1933 ”Pesäpalloilijan vuosikirja” -nimellä, vuosina 1934 – 1938 nimi oli ”Laaka” ja vuonna 1939 nimi oli ”Kiri”. Vuonna 1939 Kiri ilmestyi ympäri vuoden, pääpaino oli pesäpallossa, mutta lehti kirjoitti runsaasti etenkin talvella sekä jääkiekosta että koripallosta.

 

Koripallo kuului aluksi Suomen Pesäpalloliiton ”alaisuuteen”. Monet pesäpalloseurat pelasivat koripalloa talviharjoittelumuotona. Suomen Pesäpalloliitto on osallistunut kaksi kertaa merkittäviin kansainvälisiin suurkilpailuihin. Koska koripalloa pelattiin vuonna 1939 Suomen Pesäpalloliiton alaisuudessa, liitto lähetti joukkueen koripallon Euroopan mestaruusturnaukseen Liettuan Kaunasiin. Maajoukkueessa pelasivat: Martti Salminen, Pauli Sarkkula, Kalevi Ihalainen, Ilkka Törrönen, Erkki Kinden, Vladi Marmo, Erkki Saurala, Manne Heinonen, Pentti Vuollekoski, Reino Valtonen, Alo Suurna ja joukkueenjohtajana oli Osmo Kupiainen.

 

Toinen kerta, kun Pesäpalloliitto osallistui suurkisoihin, oli vuoden 1952 Helsingin olympialaiset, jolloin pesäpallo oli mukana näytöslajina. Suomen Pesäpalloliiton ja Työväen Urheiluliiton liittojoukkueet pelasivat näytösottelun Helsingin Olympiastadionilla, jossa syntyi kaikkien aikojen pesäpallo-ottelun yleisöennätys
19 309 katsojaa, jota tuskin koskaan tullaan rikkomaan:
http://www.answers.com/topic/baseball-at-the-1952-summer-olympics

 

Aaro Kivilinna: monipuolinen urheilumies

 

Kiri lehden päätoimittaja oli Aaro Kivilinna. Hän kaatui talvisodassa. Kivilinna pelasi Helsingin Pallonlyöjien joukkueessa vuosina 1928 – 1931 ja toimi seuran puheenjohtajana vuonna 1931. Jääkiekon Suomen mestaruuden hän voitti Helsingin Jalkapalloklubin joukkueessa vuosina 1929, 1932 ja 1935. Hän toimi aktiivisesti sekä Suomen Pesäpalloliiton (1933 – 1938) että Suomen Jääkiekkoliiton johtokunnassa (1931 – 1940) ja oli kuollessaan Jääkiekkoliiton varapuheenjohtaja. Jääkiekkoliitto jakaa vuosittain Aaro Kivilinna -muistopalkinnon Suomen parhaalle jääkiekkoseuralle. Kivilinna-palkinto myönnetään seuralle, jonka joukkueet keräävät eniten sijoituspisteitä valtakunnallisissa kilpailusarjoissa. Mukaan lasketaan SM-liiga, Mestis, A-SM, B-SM ja C-SM sekä naisten SM-sarja. Kivilinna on myös Suomen Jääkiekkomuseon aateloima kiekkoleijona numero 2.

 

Lue lisää

Suursarjaan nousseen Keravan KooPeen joukkueessa pelasi myös pari unohdettua pesäpallolegendaa, jotka tulivat tunnetuksi myös muiden kuin pesäpalloansioiden lisäksi. Toivo Sariola monipuolinen pesäpalloilija, ulkopelissä hän oli varavahti tai koppari. Sisäpelissä hän oli nopea etenijä, mitä voi kohtuudella odottaa vuoden 1936 Berliinin olympialaisiin osallistuneelta pikajuoksijalta, jonka ennätys 100 metrillä oli 10,8. Hän voitti SM-hopeaa 100 metrillä pelkällä pesäpalloharjoittelulla ja hyppäsi pituutta 744. Lyöntitaidosta on osoituksena se että hän sai joissakin Itä-Länsi -otteluissa lyöntinumeroksi nelosen. Itä-Länsi -otteluja hän pelasi yhteensä seitsemän. Myöhemmin hän viihdytti yleisöä sirkustirehtöörinä, kun hän johti Sirkus Sariolaa, joka kiersi vuosia ympäri Suomea: http://www.tivolisariola.fi/

 

Toinen viihdealalla kunnostautunut vuoden 1936 KooPeen pelaaja oli Niilo ”Sillälailla” Tarvajärvi. Hän oli radio- ja televisio- ohjelmien juontajana 1950- ja 1960-luvun superjulkkis. Majuri evp. Tarva pelasi 1930- ja 1940-luvulla suursarjassa Keravan KooPee:n, Helsingin Pallonlyöjien ja Haminan Palloilijoiden joukkueissa. Myöhemmin hän oli vuonna 1957 perustamassa Itä-Helsingissä laajaa pesäpallon nuorisotoimintaa Timo ”Räpsä” Haapaniemen johdolla tehnyttä Herttoniemen Urheilijoita. Tarvajärvi oli Itä-Länsi-pelaaja (1939) ja harvinainen pesäpallon maajoukkuemies, kun Suomi kohtaisi Viron vuonna 1934 Tallinnassa. Tarva organisoi massiivisia rahakeräyksiä monien hyvien asioiden puolesta ja toimi myös kansanedustajana. Myöhemmin Joulumaa-idean isä sai viihdealan elämäntyöstään harvinaisen kamarineuvoksen arvonimen.

 

Radiosta tuli vuosia sunnuntaiaamuisin Tarvan Aamukahvilla lähetys, jonka Tarva lopetti aina hänen kuuluisaan lanseeraamaansa sloaganiin "Ylös, ulos ja lenkille".

 

Lue lisää: