Syksyllä 2001 Puijon Pesis lähti superpesiksen nousukarsintoihin ykköspesiksen runkosarjan paalupaikalta. Kahden karsintakierroksen jälkeen PuPe joutui odottamattomaan tilanteeseen, kun lukkari Jukka-Pekka Leskinen sairastui. Kuopiolaisten pelinjohtaja Asko Tuhkanen otti yhteyttä Lahtiseen, joka oli pitänyt vapaata pesiksestä.
"Asko oli soittanut kännykkääni, mutta kun en ollut päässyt vastaamaan, hän soitteli vanhemmilleni, joilta sain tiedon, että Tuhkanen oli kysellyt. Olin aivan ihmeissäni, koska en ollut seurannut PuPen ja Leskisen Juken tilannetta. No, siinä oli vain kaksi päivää aikaa miettiä, lähteekö mukaan vai ei. Kävin yhdet harjoitukset ja seuraavana päivänä pelattiin jo Alajärveä vastaan", Lahtinen kertaa.
"Jälkikäteen olen miettinyt, että jos olisin ollut silloin yhtä viisas kuin nykyään, niin en olisi lähtenyt rumbaan mukaan. Ihmiset kun hakevat kaikenlaisia extreme-kokemuksia, niin tämähän voidaan kyllä lukea sellaiseksi", Lahtinen vitsailee.
"Eihän mulla ollut siinä tilanteessa mitään menetettävää. Kiitän suuresti Niinikosken Mikkoa, joka kannusti minua ratkaisun hetkillä. Mikko on parhaita kavereitani ja hän oli merkittävä tekijä siinä, että vastasin myöntävästi", Lahtinen kiittelee.
Kaikki meni lopulta savolaisittain ihanasti. PuPe nousi superiin ja sapatilta palannut Lahtinen korotettiin nousuhuumassa jalustalle.
"Minun panostani suitsutettiin ihan liikaa. Koko joukkueen peli vaihtui kuin yöstä päiväksi ja porukka pelasi todella hyvin. Enpä minä mitään ihmeitä tehnyt", Lahtinen vähättelee.
Niin tai näin. Lahtisen paluu oli melkoinen tempaus siihen nähden, että edellisen kerran mies hyöri lukkarina Siilinjärven Pesiksen junioreissa vuonna 1997. Kausina -98 ja -99 ykköspesistä Imatralla ja Siilinjärvellä pelannut Lahtinen otti ulkopelipaikkansa etukentältä tai polttolinjasta.
"Muutaman kerran tuurailin Alatalon Juhaa lukkarina, mutta ne vierailut olivat satunnaisia ja kestivät vain muutamia vuoroja", Lahtinen taustoittaa.
Hiljaista ja vähäeleistä toimintaa
Pesäpallo todellakin syletti Lahtista sopupelisotkun jälkeen. Lahtisen mukaan oma ura oli kääntynyt samalla laskusuhdanteeseen. Siilinjärven kasvatilla oli kovia odotuksia, mutta niiden jäätyä torsoiksi, pyyhe lensi kehään ehkä turhankin helposti. Pesiksen ohella Lahtinen on harrastanut potkunyrkkeilyä kuntoilumielessä. Kuopio Fighter Clubista on noustu kansainväliseen menestykseen asti, ja Lahtinen on saanut kamppailulajista erilaisia elämyksiä kuin räpylän ja pallon kanssa.
"Yksilölajissa voi tietysti syyttää vain itseään, jos jokin menee pieleen. En ole enää hirveästi panostanut potkunyrkkeilyyn. Välivuotenani pääsin myös mukavasti kiinni työelämään", Lahtinen kertoo.
Superpesiksessä Lahtisen lukkarityöskentelyä nähneet voivat kummastella, että hääriikö lautasen äärellä todellakin sama kaveri, joka on huhkinut aggressiivisesti potkunyrkkeilijänä.
"Joo, lukkarivalmentajani Tapio Korhosen kanssa uskomme hiljaiseen ja vähäeleiseen toimintaan. Minulta ei kovin usein näe ylimääräisiä tuuletuksia. Tappi (Korhonen) auttoi minua todella paljon varsinkin ensimmäisen superin kauden valmisteluissa", Lahtinen kehuu.
Korhonen patisti laiskaksi työntekijäksi tunnustautuvan Lahtisen punttisalille. Voiman ja nopeuden eteen puurrettiin roppakaupalla hommia. Ahkerointi on tuonut tulosta, sillä Lahtisen heittokäsi on superin kovimpia.
"Oli vähän pakkokin hommata työkalut fyysiselle puolelle. Lukkareilta on ruvettu vuosi vuodelta karsimaan enemmän vahvuuksia pois. Syöttöasennot ja -liikkeet syynätään nykyisin niin tarkasti, että kentillä ei enää anneta tehdä niin oivaltavia ratkaisuja kuin 1980- ja -90-luvuilla.
Yksinkertaisesti lukkareilla ei ole enää yhtä paljon mahdollisuuksia pelin kunnolliseen pyörittämiseen kuin aikaisemmin, vaikka älypeliähän pesis on edelleen", Lahtinen analysoi.
Lukkaroinnin lisäksi Lahtinen on ottanut näkyvän roolin sisäpelissä. Kaudella 2002 Lahtinen kottasi 29 ottelussa 4+21 juoksua ja oli tehojokeri Sami Joukaisen jälkeen PuPen toiseksi paras kotiuttaja.
"2002 oli eka kauteni superissa ja se oli kaiken kaikkiaan kummallinen vuosi. Harjoittelin huomattavasti enemmän ulkopeliä varten, mutta lyöntikin napsui mukavasti ja hiivin vaivihkaa neloseksi. Alun perin oli suunniteltu numeroita seitsemän tai kahdeksan", Lahtinen muistelee.
Vastustajaa turha sorsia
9-vuotiaana pesäpalloharrastuksen Siilinjärven Mantulla aloittanut Mikko Lahtinen edustaa selvästikin ajattelevien pesäpalloilijoiden puoluetta. Viime kaudella varsinkin Kuopion seudulla ihmeteltiin, miksei Lahtista kelpuutettu Sotkamon Itä-Länsi -arvo-otteluun. Lahtinen itse seurasi keskustelua maltillisesti eikä käynyt marisemaan.
"Kohosen Toni on kiistattomasti dominoiva ja loistava lukkari. Rantasen Riku puolestaan pelasi huippukesän niin sisällä kuin ulkona. Voin sanoa ihan reilusti, että Sotkamossa pelasivat oikeat miehet. Valitsija joutuu joka tapauksessa tekemään hankalia päätöksiä", Lahtinen kommentoi.
Kesäkuussa 25 vuotta täyttävä lautasherra oudoksuu pesäpalloilijoiden keskinäisen kunnioituksen vähyyttä.
"Se on ihan luonnollista, että pelissä tunteet käyvät kuumina. Pitää kuitenkin muistaa, että pesis on meille vain 1/4-osaa ammattilaisurheilua. Jos vastustaja tekee hyviä suorituksia, on ihan turha ruveta häntä sorsimaan. Annetaan reilusti tunnustusta onnistumisille, vaikkei niitä tekisikään oma joukkue", Lahtinen sanoo.
"Lajiylpeyttä pitää olla heillä, jotka ovat tässä touhussa mukana. Mielestäni on erittäin hienoa, että vanhat pelimiehet ovat edelleen kuvioissa mukana pelinjohtajina tai muissa tehtävissä. Se antaa pesikselle hyvää imagoa", Lahtinen jatkaa.
Viime kaudella superpesiksen runkosarjassa kuudenneksi sijoittunut Puijon Pesis nöyrtyi puolivälierissä pronssijoukkue Koskenkorvan Urheilijoille. Tälle kaudelle PuPe vahvistui Teemu Haatajalla, Heikki Litmasella ja Riku Rahikalla. Lahtisen mukaan Haatajan ja Litmasen edustama kokemus tulee tarpeeseen.
"Viime kaudella Joukaisen Sami pystyi yksinään voittamaan pelejä meille. Haatajalla ja Litmasella on niin paljon rutiinia, että se varmasti auttaa meitä tiukkojen pelien kääntämisessä. Kaksikolla on kaulassa enemmän romua (mitaleita) kuin muulla joukkueella yhteensä", Lahtinen huomauttaa.
Valmennuspuolella uusvanha pelinjohtaja Jari Karjanlahti ja menestykseen tottunut päävalmentaja Olli Viljaranta tuovat kalakukkokaupungin pesäpalloon pirteitä virityksiä.
"Kenu (Karjanlahti) on pelinjohtajana tosi viekas kaveri. Sillä on pelitilanteissa uskomattoman hyvä vainu", liharuoan ystävä Lahtinen ylistää.
Tapio Ahlroth
Taittoheiton avustaja
|
