Pesiskynä-blogi: naisten pesäpallo on häikäisevä menestystarina!

Naisten pesäpallosta on rakennettu lähes 100 vuoden aikana menestystarina, josta koko lajiyhteisö saa olla ylpeä. Kansallispeli kuuluu kaikille ja tasa-arvo on merkittävästi vaikuttanut lajin nousuun vahvaksi toimijaksi suomalaisella urheilukentällä.

Jopa yllättävästi naisten pesäpallon historia ulottuu ainakin vuoteen 1926 saakka. Helsingin Pallonlyöjien joukkueet kohtasivat ystävyysottelussa Kaisaniemen kentällä sunnuntaina 3.10.1926 – vain neljä vuotta pesäpallopelin virallisen kilpailutoiminnan alkamisen ja ensimmäisen miesten mestaruuden jälkeen. Naisten pesäpallo valtasi alaa ja kasvatti suosiotaan, vaikka ajankuva tuolloin kyseenalaisti naisurheilua. Jopa pesäpallon kehittäjä Lauri ”Tahko” Pihkala sai todeta, miten naistenkin otteluissa nähtiin hienoja suorituksia.

Cup-muotoiseen kilpailuun osallistui kahdeksan joukkuetta, kun ensimmäisen naisten Suomen mestaruuden voitti Lahden Mailaveikot 1931. Loppuottelu pelattiin Viipurin vanhalla urheilukentällä ja sen tuomarinakin toimi nainen, voimistelunopettaja Elli Karvinen. LMV voitti Viipurin Pallonlyöjät juoksuin 3–5 aikalaiskertomuksen mukaan ”niukasti, mutta ansaitusti”. Pesäpallossa ratkaistiin ensimmäisenä joukkuelajina naisten Suomen mestaruus.

Pesäpallohistorian käännekohdat vertautuvat yleisestikin maamme yhteiskunnallisiin kehityskulkuihin. Neuvostoliiton aloittama sota Suomea vastaan kurjisti oloja 1940-luvulla ja edellytti naisilta merkittävän panoksen kotirintamalla. Naisten pesäpallosarjat olivat kokonaan tauolla vuosina 1941–45. Jälleenrakennuksen aikana pesäpallotoimintakin alkoi elpyä, vaikka alkuun erityisesti varusteista ja materiaaleista oli pulaa. Naisten ensimmäinen Itä-Länsi-ottelu pelattiin Kuopiossa 1961.

Koko laji eli vahvaa kasvun aikaa 1980-luvulla ja POPS-projektin myötä sen yhteiskunnallinen merkitys kasvoi huomattavasti. 1990-luvulle tultaessa silloiset päättäjät tekivät yhden tärkeimmistä kansallispelimme tulevaisuuden kehitystä viitoittaneista päätöksistä. Kun Superpesis perustettiin 1990, sen sateenvarjon alle kutsuttiin alusta alkaen mukaan niin miesten kuin naisten pääsarjapesäpallo. Samoihin aikoihin pesäpallossa otettiin aimo harppauksia eteenpäin esimerkiksi olosuhteiden, ottelutapahtumien, televisioinnin, tulospalvelun ja ylipäätään teknologisen nykyaikaistamisen osa-alueilla. Naisten Superpesis pääsi kehityksestä osalliseksi siinä, missä miehetkin.

– Naisten ja miesten Superpesistä kehitetään tasavertaisesti yhdessä, kirjattiin Superpesiksen yksi tavoitteista Pomppo-lehden 6/1989 mukaan.

Tasa-arvoa korostava ajattelu on vakiintunut yhdeksi lajin arvopohjan kivijaloista kaikilla tasoilla. Superpesiksellä on kaksi tasavertaista huippu-urheilusarjaa, miesten ja naisten Superpesis. Junioripuolella tyttöjen kilpapelaajien määrä on kasvanut jopa poikien vastaavaa suuremmaksi, mikä on poikkeuksellista suomalaisessa urheilussa. Tuomarin uralla nainen voi edetä terävimmälle huipulle asti, samoin pelinjohtajana ja valmentajana.

Seurat ovat tehneet ansiokasta työtä menestyksen eteen. Pesäkarhut Porista on noussut naisten urheilun ilmiöksi ja kerää keskiarvona pitkälti nelinumeroisen määrän katsojia kotiotteluihinsa. Fera Raumalta haastaa paikalliskilpailijaansa ponnekkaasti. Yli 1000 katsojan ottelutapahtumia ovat viime vuosina järjestäneet myös Jussittaret Seinäjoelta, Jyväskylän Kirittäret, Lapuan Virkiä ja Manse PP Tampereelta sekä Ykköspesiksen puolella ensiluokkalaista markkinointityötä tekevä Oulun Lippo Naiset ja Pesä Ysit Lappeenrannasta. Suosituin vuosittain järjestettävä ottelu on Itä-Länsi. Kuluvalla vuosikymmenellä naisten loppuotteluita on pelattu loppuunmyydyille katsomoille, ja osa on seurannut niitä jäähallien jättitauluilta. Moni on löytänyt suosikkiurheilukseen jääkiekon talvella ja Superpesiksen kesällä.

Superlatiivit seuraavat toisiaan. Superpesis on nykyisellään Suomen suosituin, mutta myös todennäköisesti kiinnostavin, viihdyttävin ja elinvoimaisin naisten palloilusarja. Pelaajat ovat monipuolisen urheilullisia huippuosaajia. Mitalisijoille on konkreettinen mahdollisuus jopa yli puolella joukkueista, kuten pelinjohtajien ennakkoarviotkin osoittivat.

Suosio on ollut huumaavaa, mutta siitä ei pidä sokaistua. Yhä useampi laji on lähtenyt vapauttamaan naisten urheilussa piilevää potentiaalia eli valtavan positiivisena asiana kilpailun voi odottaa kiristyvän tulevaisuudessa. Pesäpalloyhteisönkin tulee ylivoimaisena kärkietenijänä jatkaa vahvaa kehitystyötä, edistää edelleen nais- ja tyttöpesäpallon asemaa sekä varmistaa turvallisen toimintaympäristön toteutuminen. Laadukkaan ja kattavan perustan myötä myös huippupesäpalloilijan uran on jatkossakin oltava houkutteleva vaihtoehto lahjakkaille urheilijoille.

Tulokset syntyvät konkreettisten tekojen kautta. Sitä painottaa Superpesiksen strategia, johon on kirjattu aivan erityisenä painopistealueena naisten Superpesis. Laadukkaan tekemisen kautta on mahdollisuuksia rakentaa voimakasta kasvua, joka tuo lisää pelimerkkejä ja jaettavaa kaikille mukana oleville toimijoille. Positiivinen kierre synnyttää lisää positiivisia ilmiöitä ja eteenpäinmenoa.

Intohimo ohjaa eteenpäin. Pesäpalloyhteisö on osoittanut lajirakkautensa, sitoutumisensa ja valmiutensa toimia korkealla motivaatiolla kansallispelimme parhaaksi. Se ei ole ihme, sillä onhan pesäpallo aivan ihana asia. Nähdään katsomoissa!

Naisten Superpesis-kausi lähti käyntiin mielenkiintoisilla ottelutuloksilla keskiviikkona. Viikon lopuksi pelataan Lapualla ja Porissa perjantaina, Jyväskylässä ja Seinäjoella lauantaina sekä Joensuussa ja Raumalla sunnuntaina. Tulevassa Supermaanantaissa odottaa todellinen herkkupala, kun Manse PP Tampereelta ja Lapuan Virkiä kohtaavat ensimmäistä kertaa syksyn loppuotteluiden jälkeen. Kauden huipennuksena ratkeaa naisten kautta aikain 90. pesäpallomestaruus syyskuussa. Otteluohjelma kokonaisuudessaan löytyy ottelut-sivulta.

Matti Rasilainen on koostanut naisten pesäpallon historiaa 1920–30-luvuilta omille kotisivuilleen.