Markus Lakaniemi siirtyi ajasta ikuisuuteen

18.4.2018

Markus Lakaniemi nimettiin pesäpallon kunniagalleriaan numerolla 14.

Kunnon jätkä on poissa. Arvostetun kiertopalkinnon 1997 saanut Markus Lakaniemi omisti ison osan elämästään kansallispelillemme pesäpallolle, jonka puolesta Vimpelin Vedon kasvatti toimi kaikissa tilanteissa.

Markus Lakaniemi syntyi juuri ennen sota-aikoja pesäpalloilijoistaan tunnettuun Lakaniemen kylään Vimpelissä 3.5.1939 ja sai syntymästään lähtien kosketuksen lajiin jopa kotikylän urheilukentällä. Samana vuonna Vimpelin Veto liittyi Pesäpalloliiton jäseneksi ja kansallispeli oli hyvässä nosteessa paikkakunnalla. Perinteikkäälle Saarikentälle vei Lakaniemenkin tie pallon kanssa taiteilemaan, leikkimään ja liikkumaan. Tuskin Lakaniemi itsekään silloin ymmärsi, miten intohimoinen koko elämän mittainen matka pesäpallon parissa sai alkunsa jo nuoruusvuosina.

Lahjakas pelaaja teki kovasti töitä menestyksen eteen ja ylsi mestaruussarjaan jo 17-vuotiaana. Juonikas lukkari johdatti joukkueensa menestysputkeen ja nykytermein ilmiöksi. Vimpelissä juhlittiin SM-mitalia 11 peräkkäisellä kaudella 1958-1968 ja kahdesti Suomen mestaruutta (1960 ja 1965). Vastustajien leirissä Saarikentän hornankattilasta tuli nimensä veroinen. Timantinkova joukkue, pauhaava kotiyleisö ja vilpoisa Savonjoen vesi tarjosivat urheilun tunteita parhaimmillaan tai pahimmillaan kaikille paikallaolijoille.

Lakaniemi nousi yhdeksi Vimpelin Vedon ikoneista. Vuoden lukkari 1960 valittiin vuoden pesäpalloilijaksi 1962, kun onnistumiset seurasivat toisiaan myös sisäpelissä. Lakaniemi voitti lyöjäkuninkuuden ja tehotilaston. Pelillisten ansioiden ohella Lakaniemi sytytti intohimollaan koko joukkueen huikeisiin suorituksiin ja keräsi arvostusta niin omien kuin vieraiden puolelta. Osaamisesta kertovat 16 arvo-otteluvalintaa, yhdeksän Itä-Länteen ja seitsemän Liitto-Lehdistöön.

Silti huippu-urheilija pystyy harvoin, jos koskaan, välttämään täysin pettymyksiä. Vimpeli päätyi Kouvolan Pallonlyöjien kanssa tasapisteisiin kaudella 1966 ja kärsi karvaan 12-6-tappion 5391 katsojan edessä uusintaottelussa Kouvolassa. Vimpeli suostui pelaamaan ottelun vieraskentällä, kun sille luvattiin 60 prosenttia pääsylipputuloista.

Vimpelin silloinen menestysputki oli tulossa päätökseensä, vaikka seuran edustusjoukkue ylsi vielä kahdesti SM-pronssille. Samalla Lakaniemi laittoi räpylänsä naulaan 218 mestaruussarjaottelun jälkeen 1969. Se ei tarkoittanut pesäpallosta luopumista, pikemminkin päinvastoin.

Jo viimeisinä pelivuosinaan Lakaniemi oli muuttanut vaimonsa kanssa Vähäänkyröön ja reissannut sieltä Vimpeliin. Uran jatkumoksi sopivat hyvin valmentajan tehtävät. Vähänkyrön Viestin edustusjoukkue nousi samalla seuran puheenjohtajana toimineen Lakaniemen luotsaamana 10 vuodessa perussarjasta SM-sarjaan. Saavutus loi uudenlaista pesäpallokulttuuria paikkakunnalle, vaikka kausi 1979 on jäänyt toistaiseksi sen ainoaksi miesten pääsarjatasolla.

Tämän jälkeen Lakaniemi siirtyi naisjoukkueiden viuhkaan ja valmentajaksi. Oma tytär Kirsi Lakaniemi nousi supertähdeksi lukkarina yltäen myöhemmin urallaan 10 Itä-Lännen pelaajaksi ja Suomen mestariksi. Markus-isä johti Vähänkyrön Viestin peliä naisten pääsarjatasolla kuuden kauden ajan, palkittiin kautta aikain ensimmäisenä naisten vuoden pelinjohtajana 1986, voitti SM-pronssia 1987 sekä valittiin Itä-Länteen kahdesti ja Liitto-Lehdistöön kerran. Huippuhetkiin lukeutui lisäksi B-tyttöjen arvo-ottelu Lännen pelinjohtajana kotikentällä Vähässäkyrössä 1984. Samana vuonna Lakaniemi johdatti Kirsi-tyttärensä tähdittämän seuran B-tyttöjoukkueen Suomen mestaruuteen, joka oli samalla Vähänkyrön Viestin seurahistorian ensimmäinen pesäpallon SM-kultamitali.

Siviiliammatissaan luokanopettajana sekä koulunjohtajana työskennelleen Lakaniemen ansiot ulottuivat myös pelikentän ulkopuolelle. Lakaniemi toimi Pesäpalloliiton liittovaltuuston, kilpailun johtoryhmän ja liiton valiokuntien jäsenenä, hääri aktiivina pesäpalloleireillä sekä oli vahvasti mukana kilpailu-, koulutus- ja valmennustoiminnassa – aina siellä, missä kansallispelin etu vaati puolestapuhujaa.

Pesäpalloliiton kunniajäsenelle Lakaniemelle myönnettiin Pesäpalloliiton kultaviiri, Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun ansioristi sekä vuonna 2011 liikuntaneuvoksen arvonimi. Pesäpallon kunniagalleriaan hänet kutsuttiin ensimmäisten joukossa kesäkuussa 2012 ja kasvattajaseuransa Vimpelin Vedon kunniagalleriaan 75-vuotisjuhlaottelun yhteydessä 2009.

Markus Lakaniemi menehtyi pitkäaikaisen ja vaikean sairauden uuvuttamana Vähässäkyrössä lauantaina 14.4. Pesäpalloliitto kunnioittaa ansioituneen ja pidetyn toimijansa muistoa ja ottaa osaa läheisten suureen suruun.

Aiheesta lisää

Ylen Elävä arkisto: Markus Lakaniemi lukkarina Itä-Lännessä 1962

Markus Lakaniemi pesäpallon kunniagalleriassa

Pelaajakortti: Markus Lakaniemi (xlsx)