Eino Kaakkolahti: jyväskyläläisen pesäpallon suuri mies

16.7.2012

Eino "Eikka" Kaakkolahti: 16 Itä-Länsi-ottelua vuosina 1948-54 ja 1956-64.

Miesten Itä-Länsi-ottelussa Sotkamossa koetaan sunnuntaina hieno hetki. Kolme 16 Itä-Lännen suurta pesäpalloilijaa ovat kentällä yhtä aikaa, yhtenä heistä Jyväskylän Kirin paidassa neljä Suomen mestaruutta voittanut Eino Kaakkolahti.

Maineikas lukkari aloitti uransa 1947. Ensimmäiset 12 vuotta Kaakkolahti kantoi ylpeänä Kirin paitaa ja saavutti menestystä sekä henkilökohtaisella tasolla että joukkueen kanssa. Heti toisella pääsarjakaudellaan Kaakkolahti valittiin Helsingin Pallokentällä pelattuun Itä-Länsi-otteluun, jonka Itä voitti niukasti juoksuin 6-5. Arvo-otteluista, joita uran varrelle mahtui yhteensä 22, tuli sittemmin lähes jokavuotinen perinne. 16 Itä-Lännen putki katkesi vain kerran kauden 1955 kohdalla, minkä lisäksi Kaakkolahti pelasi kuusi Liitto-Lehdistöä.

50-luvulle tultaessa Kiri alkoi siirtyä suurten pesäpallomahtien joukkoon myös kilpailullisen menestyksensä puolesta. Seuran ensimmäinen mitali kaudelta 1949 jäi hopeiseksi, vaikka aineksia enempäänkin oli olemassa. Kiri voitti mestaruuden vieneen Lahden Mailaveikot ja aiheutti tälle ainoan tappion sarjassa, mutta kompastui heikommilleen. Yhteensä Kaakkolahti voitti Kirin riveissä 4 SM-kultaa, 3 –hopeaa ja 2 –pronssia sekä vielä yhden pronssin Hongikon Nuorisoseuran Urheilijoiden (Jyväskylä) paidassa.

Omalla pelipaikalla suurin henkilökohtainen saavutus osui ensimmäisen kerran kohdalle 1951. Kaakkolahti arvostettiin urallaan yhteensä kuusi kertaa vuoden lukkariksi (1951–54, 1961, 1964). Pitelemättömyydestä mailan varressa saatiin osoitus kaudella 1952, jolloin lyöjäkuninkuus irtosi 12 ottelun tehoilla 3+19. Sama vuosi muistetaan yhtenä suomalaisen urheiluhistorian ainutkertaisimmista. Pesäpallo otettiin näytöslajina mukaan Helsingin olympialaisiin ja Kaakkolahti valittiin itseoikeutetusti Pesäpalloliiton lukkariksi. Voitto TUL:n joukkueesta kirjattiin luvuin 8-4, mutta mieleenpainuvinta oli ”Eikan” itsensäkin muistelemana 20 000 katsojan möykkä. Tuon ajan urheilijoille moinen tapahtuma oli harvinaista herkkua.

18 pääsarjakauden mittainen loistelias ura sai yhden komeimmista kruunuistaan 1961. Kaakkolahti pokkasi kaikkien aikojen kuudentena pelaajana vuoden pesäpalloilijan tittelin. Kuusi viimeisiksi jäänyttä kauttaan Kaakkolahti pelasi HoNsU:n riveissä ja päätti uransa vuoden lukkarina 1964 mestaruussarjan kuudenteen sijaan.

Aikansa huippu-urheilija ei ollut pelkästään pesäpalloilija. Jyväskylän Hiihtoseuran ja Hongikon Nuorisoseuran Urheilijat ry:n perustajajäseniin kuulunut Kaakkolahti voitti mäkihyppääjänä kolme nuorten SM-kultaa ja osallistui jopa Keski-Euroopan mäkiviikolle.

Vaikka pelaaminen loppui, urheilu jäi. Kaakkolahti oli laittamassa alulle Tenavapesistä 70-luvulla ja nuorisotoiminnan POPS-projektia 80-luvulla. Pesäpalloliiton varapuheenjohtaja 1973–74 on muutenkin aina ollut kiinnostunut oman lajinsa hyvinvoinnista, kehittämisestä ja eteenpäinmenosta.

Vuonna 2004 Kaakkolahti sai kunniatehtävän kantaa olympiasoihtua, joka vieraili ennen Ateenan kilpailuja kaikissa kesäolympialaisten isäntäkaupungeissa. Soihdunkantajiksi valittiin tai äänestettiin ”innostavia ihmisiä, joiden katsottiin edustavan perinteisiä, olympiahenkeen kuuluvia arvoja ja ihmisyyden parhaimpia puolia.”

Kaakkolahdelle myönnettiin liikuntaneuvoksen arvonimi 1992 ja Pro Urheilu –mitali 2001. Hän on Pesäpalloliiton kunniajäsen. Kaakkolahti nimettiin myös ensimmäisten 20 ansioituneen joukossa pesäpallon kunniagalleriaan kesäkuussa.

Aiheesta lisää

Kaikkien aikojen Itä-Länsi-pesäpalloilijat paikalla Sotkamossa

Itä-Länsi 2012

Pesäpallon kunniagalleria

Eino Kaakkolahti haastattelussa vuonna 1992 (kolmen minuutin kohdalta)

"Sattuma vei Eikka Kaakkolahden lautasen ääreen"

Kaakkolahti lahjoitti Pro Urheilu -mitalinsa Keski-Suomen museolle