|
Superpesiksen Petri Kaijansinkko, Turun Sanomien Maria Vesterinen, Turun Osuuskaupan Marja Kyllönen, opetus- ja kulttuuriministeriön Päivi Aalto-Nevalainen ja Turun kaupungin Arto Sinkkonen alustivat Naisten Kunniajuoksu -seminaarissa tasa-arvoteemasta.
|
Liitto-Lehdistö-ottelun yhteydessä Turussa kokoontunut Naisten Kunniajuoksu -paneeli nosti esiin ajatuksia liikunnan ja urheilun tasa-arvosta. Suomi on maailmalla tasa-arvon mallimaa ja sukupuolten välinen tasavertainen kohtelu on tärkeä osa maamme brändiä. Silti paljon on vielä työsarkaa jäljellä, jotta pienetkin epäkohdat voitaisiin korjata.
Opetus- ja kulttuuriministeriön liikuntayksikön kulttuuriasiainneuvos Päivi Aalto-Nevalainen puhui neljästä näkökulmasta ajatellen tasa-arvoista johtamista. Kyse on resursseista, tehokkuudesta, ristiriidasta ja oikeudenmukaisuudesta. – Jos naisia ei ole, mistä kaikesta organisaatio jää paitsi, Aalto-Nevalainen kysyy.
– Nyt eletään mielenkiintoista aikaa, kun organisaatioiden koot suurenevat ja yhä useammat osat siirretään yhden sateenvarjon alle. Organisaatio on tietysti hyvin miesten näköinen, jos miehillä on valta. Naisten tasavertainen osallistuminen kuuluu myös demokraattisiin perusoikeuksiin, Aalto-Nevalainen muistuttaa.
”Maan tapa” siirtynyt historiaan
Turun Osuuskaupan henkilöstöjohtaja Marja Kyllönen työskentelee naisvaltaisessa organisaatiossa, jossa tilanne on ihanteellinen. Sukupuolten välistä tasa-arvoa ei tarvitse erikseen ajatella, se toteutuu luonnostaan.
– Mielestäni sekä naisten että miesten tulee työelämässä ottaa koppeja samalla tavalla. Asenne, taidot ja tekniikka, fyysinen ja henkinen pelikunto, mahdollisuuksien tunnistaminen, tilaisuuksiin tarttuminen, valmius tehdä töitä, omista arvoista kiinnipitäminen, kanssapelaajien huomioiminen, kokemuksien jakaminen, toimintaympäristön muutosten huomioiminen, pienistäkin asioista iloitseminen sekä avun pyytäminen läheisiltä pallon pudotessa ovat yhtä tärkeitä muistutuksia kaikille, Kyllönen listaa.
Pinttynyt ”maan tapa” alkaa vähitellen siirtyä lopullisesti historiaan. Tasa-arvotyössä on otettu voimakkaita askelia eteenpäin, mikä näkyy liikunnan ja urheilunkin saralla.
– Jo liikuntalaki edellyttää alueellisen ja sukupuolten välisen tasa-arvon ottamista huomioon. Kunta lähestyy tietysti liikkumista koko väestön, eikä pelkästään seurojen näkökulmasta, Turun kaupungin liikuntajohtaja Arto Sinkkonen kertoo.
– Naisurheilu voi ihan hyvin, mikä näkyy myös palstatilassa. Jos naisjoukkue menestyy, se näkyy samalla tavalla kuin miesjoukkueenkin menestys. Toki lajin kiinnostus ja suosio vaikuttavat, näkee puolestaan Turun Sanomien urheilutoimituksen osastopäällikkö Maria Vesterinen.
Pesäpallo tasa-arvotyön edelläkävijä
Pesäpallo on Suomen ylivoimaisesti suosituin naisten palloilulaji katsojamäärillä mitaten. Naispesäpalloilijat ovat huippu-urheilijoita, jotka ottavat harjoittelun tosissaan ja tavoittelevat menestystä.
– Ilman urheilullisuutta naisten Superpesis ei olisi niin suosittua, Superpesiksen toimitusjohtaja Petri Kaijansinkko uskoo.
– Seuraava askel on viedä toimintaa seuroissa ammattimaisempaan suuntaan. Seurojen pitää olla valmiita palkkaamaan kokopäivätoimisia työntekijöitä, Kaijansinkko vaatii.
Pesäkarhujen (Pori) puheenjohtaja, Superpesiksen hallituksen varapuheenjohtaja ja Pesäpalloliiton liittojohtokunnan toinen varapuheenjohtaja Päivi Pessi-Järvenpää kertoi ylpeänä tasa-arvon toteutumisesta omassa lajissaan.
– Muutama vuosi sitten Pesäpalloliitto sai Piikkarit-palkinnon osoituksena tasa-arvotyöstään. Oikeastaan voisi sanoa, että laji on niin tasa-arvoinen kuin ylipäätään voi olla. Esimerkiksi me superpesisseurat olemme aina koolla miesten ja naisten seurat yhdessä. Ei siellä ajatella, että naisten pitäisi mennä jonnekin muualle, kun päätöksiä tehdään. Kaikki ovat tasa-arvoisessa asemassa samalla viivalla. Siitä olen onnellinen ja ylpeä.
Paneelin puheenjohtaja, SLU:n kehitysjohtaja Sirpa Korkatti antoikin vuolaasti tunnustusta pesäpallolle.
– Hienoa, että pesäpallolla oli rohkeutta ottaa seminaarille tällainen teema. Tasa-arvon toteutumisessa on menty eteenpäin, mutta aikaa tarvitaan. Kenestäkään ei tule yhdessä yössä johtajaa, eikä pelkkä titteli tee kenestäkään johtajaa.
Korkatti toivoo, että liikunta- ja urheilujärjestöissä ollaan jatkossakin mahdollisimman avarakatseisia.
– Verkostoja on uskallettava rakentaa muualtakin kuin omasta asiayhteydestä, esimerkiksi sosiaalitoimesta, liikkeenjohdosta tai mistä vaan.
Samoilla linjoilla on opetus- ja kulttuuministeriön Aalto-Nevalainen. – Naisten johtajuus on kasvanut ja tasa-arvon osalta on menty merkittävästi eteenpäin. Isoja ratkaisuja on edessä, kun organisaatiot suurenevat. Haluan kiittää seminaarin järjestelyistä myös ministeri Paavo Arhinmäen puolesta erityisesti Varsinais-Suomen Pesistä ja Satu Mikolaa sekä onnitella pesäpalloa 90-vuotisjuhlavuonnaan.
Puolitoistatuntiselle Naisten Kunniajuoksu -seminaarille oli selkeästi tilausta. Hyvällä tiellä kuljetaan oikeaan suuntaan, vaikka matkaa on vielä taitettavana. Ehkä tulevaisuudessa päästään tilanteeseen, jossa tasa-arvosta ei tarvitse keskustella, eikä sitä tarvitse ajatella. Naisten ja miesten välinen tasavertaisuus toteutuisi molempiin suuntiin kaikissa tilanteissa. Unelma mielessä on hyvä jatkaa työntekoa.
Aiheesta lisää
Varsinais-Suomen Pesiksen uutinen paneelista
|
