Kysely C- ja E-junioreille: Paljon hyviä asioita, lisää henkilökohtaisia keskusteluja

17.8.2018

Tutkimuksen mukaan junioripesäpalloilijat ovat keskimäärin tyytyväisiä harrastuukseensa. Kuva: Marja Mäkelä, Nuorisoleiri 2018.

Pesäpalloliitto teetti kyselyn lajin harrastamisesta ja siihen liittyvistä motiiveista valtakunnallisilla leireillä. Kohderyhmänä olivat E06-07- ja C-02-03-juniorit. Kyselytulokset antavat isosti kehuja ja kiitosta pesäpalloseurojen suuntaan. Asioita on tehty oikein, mutta parannettavaa löytyy erityisesti henkilökohtaisen urheilija-valmentaja-vuorovaikutuksen osalta.

Kokonaisuutena nuoret ovat innoissaan pesäpalloharrastuksestaan ja viihtyvät seuratoiminnassa.

– Tarkoitus oli selvittää, mitä nuoret ajattelevat pesäpallosta harrastuksena ja millainen heidän oma näkemyksensä on. Näin voidaan varmistaa, että seuroissa tehtävä juniorityö vastaa nuorten omiin ajatuksiin jatkaa mukana lajin parissa, seurakehittäjä Ville Pulkkinen kertoo.

– Tulokset antavat myönteisen palautteen pesäpalloseurojen ja -joukkueiden toiminnasta. Joukkuetoiminta koetaan mielekkääksi, joukkueessa viihdytään ja joukkueessa mukanaolo on kivaa. Otteluiden määrä on pääosin sopiva ja kilpailua on sopivasti, Pulkkinen kiittelee.

Harrastamisen mielekkyyden ratkaisee kokonaisuus. Pulkkinen nostaa esiin neljä asiaa, joiden pitäisi olla kunnossa nuoren urheilijan kohdalla.

– Tarvitaan koettua autonomiaa ja koettua pätevyyttä, jossa nuorella on tietty itsemääräämisoikeus ja vapaus toimia sekä että hän tuntee osaavansa lajia. Yhteenkuuluvuudentunne on yksi ihmisen perustarpeista. Neljäntenä asiana korostuu toimintakulttuuri eli millainen ympäristö harrastaa urheilijalle luodaan liiton, seurojen, valmentajien ja muiden tahojen toimesta.

Vaikka pesäpallo on joukkueurheilua, pelaajat ovat yksilöitä. Ainoastaan joukkueen tekemiseen keskittyminen ei riitä, vaan nuorten vastauksissa toivotaan henkilökohtaista huomiointia.

– Enemmän valmentajan ja urheilijan ihan henkilökohtaisia kohtaamisia toivottaisiin. Keskustelua tarvitaan niin pesäpalloon liittyvistä kuin kentän ulkopuolisista asioista. Jokaisella meistä on joskus hyvä tai huono päivä. Kentän ulkopuoliset tapahtumat voivat vaikuttaa kokonaisuuteen ja heikkoihin suorituksiin voi löytyä inhimillisiä syitä, Pulkkinen painottaa.

– On luonnollista, että kaikki valmentajat eivät ole pedagogeja tai vuorovaikutuksen ammattilaisia. Joukkueen taustoista voi löytyä henkilöitä, joille nuorten kohtaaminen on luonteva ja mielekäs tehtävä. Kuka on teidän joukkueenne ymmärtäväinen äiti- tai isähahmo ja hengennostattaja?  Vuorovaikutus luo joukkueeseen avoimen ja turvallisen ilmapiirin, jolloin pelaajien rohkeus toimia ja kokeilla taitojensa rajoja lisääntyy, Pulkkinen huomauttaa. 

Kyselyn perusteella pesäpalloseurojen toiminta toteuttaa tarkoitustaan. Se tarjoaa nuorille mielekkään liikunnallisen harrastuksen, josta on iloa niin pelaajapolulla eteenpäin kuin yleensäkin elämässä.

– Joukkuetoiminta on mukavaa, kavereilta saa hyväksyntää, kilpailullisuuden aste on sopiva, joukkueessa on hyvä yhteishenki ja toiminnasta koetaan saatavan hyötyä tulevaisuutta ajatellen. Kun seuratoiminnan kivijalat toimivat vahvana tukiverkkona, toiminnan yksityiskohtia on helpompi hioa entistäkin parempaan kuntoon, Pulkkinen päättää.

Keskustelu aiheesta jatkuu Kansallispeli-podcastin seuraavassa jaksossa. Äänessä ovat tuttuun tapaan Antti Haapasalo ja Perttu Hautala. Kansallispeli-podcastin kaikki jaksot ovat vapaasti kuunneltavissa Suplassa

Aiheesta lisää

Pesäpallo harrastuksena – kysely junioreille lajin harrastamisesta (pdf)